Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

Archive for helmikuu, 2016

Yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Rakkaat kollegat; ensihoitajat, apuhoitajat, kipusiskot ynnämuut kylvettäjät. Tänään kerromme teille pelastuslain pykälästä 42, eli yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä.  Kuulostaako tutulta? Tuskinpa kovinkaan monelle, vaikka tämä lakipykälä koskettaa kaikkia meitä terveydenhuollossa työskenteleviä.  Selvennetäänpä siis hieman:

Pelastuslaki 29.4.2011/379 42§:

”Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä”

Eli toisin sanoen me kaikki terveydenhuoltoalan ahkerat puurtajat, jotka työssämme joko näemme tai konkreettisesti törmäämme ruokottomassa kunnossa olevaan asuntoon, olemme lain mukaan estämättä ilmoitusvelvollisia pelastusviranomaiselle, salassapitosäännösten estämättä. Mietipä hetki itseksesi montako kertaa olet törkyiseen asuntoon astunut, ja montako ilmoitusta olet tehnyt? Veikkaamme, ettei moni meistä hoitajista tiedä tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Ainakaan koulutuksen puolesta ei tällaiseen lakipykälään perehdytä.

Ilmoitus palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä tulee tehdä kun havaitsee tai saa tietää seikkoja, joiden puolesta kiinteistön tai rakennuksen turvallisuus on syytä selvittää. Ei tarvitse olla palotarkastajan pätevyyttä tehdäkseen tämän luokan päätöstä. Ilmoituksen tekemiseen riittää ilmoittajan oma arvio ja huolenaihe/epäilys siitä, että kohteen turvallisuus tulisi selvittää.

Ilmoituksen syitä voi olla esimerkiksi runsas palokuorma, puutteet poistumisturvallisuudessa, vaarallisen näköiset sähköasennukset/laitteet, mahdollinen kasvanut tulipalon syttymisriski tai pelkkä näiden epäily / uhka. Ilmoituksen syynä voi olla myös kiinteistön haltijan tai omistajan päihde- / mielenterveysongelmat tai jaksamattomuus huolehtia ympäristöstään.

Ilmoitus tulee tehdä välittömästi havaitun riskin jälkeen, eikä ilmoitusvelvollisuutta poista se, että epäilee – tai tietää jonkun muun jo tehneen kohteesta ilmoituksen. Eli olet aina ilmoitusvelvollinen, kun näet törkyisen asunnon. Jos mietityttää pitääkö ilmoitus tehdä, asiasta voi aina kysyä alueen pelastusviranomaiselta. Kyseinen viranomainen myös vastaanottaa ilmoituksen, jonka voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti, täyttämällä valmiin lomakkeen, sähköpostitse tai käymällä pelastuslaitoksella henkilökohtaisesti.

Kohteen edustajalla on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt ilmoituksen. Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava kohteessa.  Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus ilmoituksen tekemiseen, kuten meillä kaikilla on, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Tämä on tuttua muidenkin ilmoitusvelvollisten asioiden kohdalla. Yksittäistapauksia arvioidaan kuitenkin erikseen. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen kohteen edustajalle olisi ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista.

Toivottavasti tämä herättelee teitä ympäristön tarkkailuun seuraavalla työtehtävällä. Mikäli kohteessa asuu henkilö joka ei itsestään tai ympäristöstään pysty huolehtimaan, niin ei muuta kuin ilmoitusta rustaamaan!

Teemu Pasi

Jenni Pyörny

Joonas Reinikainen

2 responses so far

Ensihoitajan ergonomia

Blogin avaustekstinä toimii aina ajankohtainen aihe, nimittäin ergonomia ensihoitajan työssä.

Pelastusala on kautta aikojen ollut tunnetusti rankkaa niin henkisesti kuin myös fyysisesti. Palomiehillä ja poliiseilla on jo vuosikymmeniä ollut pääsykokeiden yhteydessä fyysiset vaatimukset täytettävänä kuntotestien muodossa. Kuntotestit ovat olleet käytössä myös ensihoidon koulutusohjelman yhteydessä jossain koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa, mutta ainakin Turun ammattikorkeakoulu on tästä jo luopunut. Minimivaatimukset oli asetettu niin alhaiseksi, että kaikki läpäisivät ne. Palomiesten ja poliisien kuntoa seurataan edelleen myös työelämän aikana säännöllisesti toistuvilla kuntotesteillä. Mikäli fyysinen rasitus ja työn asettamat vaatimukset hyvälle kunnolle otettaisiin esille säännöllisesti myös ensihoidossa, olisi ergonominen työskentelytapa enemmän tietoista.

Ensihoitajilta vaaditaan hyviä fyysisiä ominaisuuksia päivittäisessä työskentelyssä. Potilaiden nostot ja työskentely ahtaissa tiloissa, pitkät ja kuluttavat työpäivät ja ennalta arvaamattomat tilanteet muodostavat ensihoitajien ergonomiselle työskentelylle monia haasteita.  Ambulanssin ahtaiden hoitotilojen lisäksi oman haasteensa tuovat myös yhteistyökyvyttömät ja korkean painoindeksin omaavat potilaat. Myöskään hoitoympäristöjä ei ensihoitaja pääse valitsemaan ja työpäivän aikana voikin joutua esimerkiksi nostamaan velttoa ja painavaa potilasta ylös ahtaasta tilasta tai tutkimaan matalalla sohvalla makaavaa potilasta haastavassa asennossa. Ensihoito onkin työnä rasittavuudessaan aivan omaa luokkaansa: Työterveyslaitos on ottanut kantaa siihen, millaisia kuormia työntekijän olisi suositeltavaa työssään joutua nostamaan. Tiukkoja raja-arvoja taakaan painolle ei ole asetettu, mutta Työterveyslaitos ohjeistaa yleisesti taakan maksimipainoksi 25kg silloin kun nostoja on vähän, asento on hyvä ja nostaja on harjaantunut. Perusperiaatteena on välttää potilaan nostamista käsivoimin ja pitkäaikaista työskentelyä huonoissa asennoissa. Näitä suosituksia on erittäin vaikeaa noudattaa ensihoidon päivittäisissä tilanteissa eivätkä suositukset maksimitaakoista ole käytännössä lähelläkään toteutumistaan.

Työturvallisuuslaki (738/2002) edellyttää työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Tätä toteutetaankin monissa työpaikoissa erilaisten ergonomiakoulutusten yhteydessä.  Ergonomia voitaisiin kuitenkin jo opiskeluaikana tuoda käytännössäkin selvästi esille. Ensihoidon koulutusohjelmassa ergonomiaa käsitellään hyvin pintapuolisena raapaisuna. Käytännössä ergonomiaan ei liiaksi käytetä aikaa. Turun ammattikorkeakoulussa hyödynnetään jo nyt eri alojen erikoisosaamista ja yhteistyötä tehdään erilaisten harjoitusten muodossa mm. samassa rakennuksessa opiskelevien röntgenhoitajien ja bioanalyytikoiden kanssa.  Harkintaan voisi ottaa myös yhteistyön fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa, sillä heidän tietämystään voitaisiin hyödyntää ergonomiaopetuksessa ensihoitajaopiskelijoille.

b

Pitkät työurat ja työssä jaksaminen ovat ajankohtaisesti jatkuvasti esillä. Hyvä fyysinen kunto auttaa palautumaan nopeammin työpäivästä ja edesauttaa näin osaltaan työssä jaksamista. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään myös työn henkiset kuormitukset paremmin. Hyvä ergonomia näkyy työhyvinvoinnin lisäksi myös taloudellisesti kannattavana, sillä saadaanhan näin vähennettyä sairaslomapäiviä ja huonon ergonomian aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät.

 

Jonas Ahlgren
Markus Holmberg
Katja Kitti

5 responses so far