Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

“Koska aina ennenkin…” – Tabut ensihoidossa

Sokkipotilaan hoitoprotokolla, vuodelta 1964 (Karvonen & Karvonen. Keskikoulun terveyskirja):

1. Hänet asetetaan riisumatta makuulle jalat koholla ja peitetään lämpimästi (tarpeen vaatiessa voidaan käyttää lämminvesipulloja).

2. Hänelle annetaan lämmintä juomaa, esim teetä tai kahvia. Suositeltavaa on vesi, johon on sekoitettu 1tl ruokasuolaa ja 1 tl ruokasoodaa yhtä litraa kohti.

3. Annetaan kipuja lieventävää lääkettä esim aspiriinia tai amidopyriiniä.

Nykypäivänä sokkipotilaan hoitoprotokolla on hieman erilainen. Vanhat käytänteet ja toimintatavat muuttuvat ja uudistuvat jatkuvasti. Kaikki toiminta perustuu nykyisin tutkittuun tietoon. Kehitystä kuitenkin jarruttavat vanhanaikaiset/tutut tabut ja ajattelumallit. Systolen 1/2016 pääkirjoituksessa avattiin viisi tabua. Tämän artikkelin innoittamana päätimme kirjoittaa havaitsemistamme tabuista.

Tabu 1. Kohteeseen soittaminen on väärin. Systole 1/2016 pääkirjoituksessa kirjoitettiin kyseisestä tabusta seuraavasti: potilaalle soittaminen ennen kohteeseen menoa on laiskuutta. Matkapuhelimien yleistyessä ne aluksi kiellettiin ambulansseista. Perusteena oli, että sellaisellahan voi soittaa kohteeseen. – – Ensihoitaja voi usein saada todella hyödyllistä tietoa soittamalla kohteeseen. Tämä koskee varsinkin kiireetöntä tehtävää, joka voi olla taustoiltaan hyvinkin monimutkainen.

Kohteeseen soittaminen tulisi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Hätäkeskuksen antama tehtäväkoodi, mahdollisine lisätietoineen on hyvin suppea, jonka vuoksi moni asia voi jäädä huomaamatta ja potilasturvallisuus vaarantua. Etukäteen saadut lisätiedot auttavat suunnittelemaan toimintaa, jolloin potilaan hoitamisesta tulee systemaattisempaa.

Tabu 2. Ensihoitaja kuljettaa potilaan sairaalaan. Sairaalan ovet sulkeutuvat ensihoitajan poistuessa. Tilanne on ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Työdiagnoosille ei saada varmistusta. Potilaan hoitopolku on ensihoitajan osalta ohi.

Ammattiosaamisen kehittymisen kannalta, olisi tärkeää saada tietoa potilaan jatkosta. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi potilaan hoitokertomusta lukemalla jälkikäteen. Tarkoituksena ei ole tietenkään ”urkkia” potilaan henkilökohtaisia tietoja, vaan oppia potilaan oireiston ja oman toiminnan reflektion kautta. Ensihoitotilanteessa tehtyjen löydösten yhdistäminen lopulliseen sairaalassa tehtyyn diagnoosiin ja hoitoon kehittää ensihoitajan omaa havainnointi – ja päätöksentekokykyä. Nykyinen malli edustaa liukuhihnatyötä, potilas potilaan perään ja hoito päättyy sairaalan oville. Tulevaisuudessa tarvitaan virallinen reitti josta ensihoitaja voi katsoa oman työnsä tulokset ja kehittää omaa toimintaansa.

Tabu 3. Jokainen sairaanhoitopiiri tekee omat hoito-ohjeensa. Ambulanssit ja niiden varustelut ovat erilaisia. Ensihoitajienkin osaamisvaatimuksissakin on eroavaisuuksia. Tästä vastuussa ovat sairaanhoitopiirien omat ensihoitolääkärit.

Kaikki päätökset tulisi tehdä näyttöön perustuvaan tietoon pohjaten. Nykyisissä hoito-ohjeissa on liikaa eroavaisuuksia. Olisi parempi, jos Suomessa tehtäisiin yhteneväiset hoito-ohjeet ja toimintamallit kaikkien sairaanhoitopiirien yhteistyöllä. Potilaan sairaus ja kehon reaktio lääkkeeseen on lähtökohtaisesti sama (poikkeuksia lukuunottamatta), asui hän sitten Turussa tai Oulussa. Jokaisella on oikeus hyvään hoitoon riippumatta asuinpaikasta. Jos hyväksi hoidoksi on katsottu tietty toimintaprotokolla, miksei sitä noudatettaisi koko maassa?

 

Teemu Palkki

Maija Viitamäki

Reetta Pelkonen

3 responses so far

3 Responses to ““Koska aina ennenkin…” – Tabut ensihoidossa”

  1. Teemuon maalis 29th 2016 at 16:15

    Artikkeli on ajankohtainen, jossa tulee selkeästi ilmi kirjoittajien kanta kuhunkin aiheeseen. Voiko hoito-ohjeistukset poiketa alueittain esimerkiksi kuljetusmatkojen vuoksi? Potilastietojen saaminen esimerkiksi kahden viikon ajan hoitosuhteen päätyttyä olisi ammatillisesti kehittävää, jolloin potilaita mahdollisesti hoidettaisiin eri tavalla jatkossa.

  2. jahlgrenon huhti 24th 2016 at 21:31

    Kohteeseen soittamisesta on monenlaista hyötyä. Joskus kohteen osoite voi olla epäselvä ja kohdetta on hyvin vaikea paikantaa kerrostalomerestä (Yo-kylä), jolloin omainen tai potilas itse voi antaa ohjeita kohteen löytämiseksi. Toisaalta esimerkiksi väkivaltatilanteissa voi jo matkalla selvittää kohteen nykytilanne, onko mahdollinen väkivallan tekijä vielä paikalla ja mikä kohteen tilanne on ennen poliisipartion saapumista paikalle. Diagnoosin tekemisen voi ainoastaan lääkäri tehdä, mutta ensihoitaja voi ja hänen tulee tehdä työdiagnoosi, joka helpottaa potilaan jatkohoitopaikan valintaa. Joskus kuitenkin potilastapaukset voivat olla hyvinkin epäselviä eikä varsinaiseen työdiagnoosiin päästä. Olisikin hyvä jos tällaisissa tapauksissa päästäisiin lukemaan jälkeenpäin potilaan varsinainen diagnoosi ja mikäli vastaisuudessa tulisi samankaltaisia oireita vastaan voitaisiin virheellisten työdiagnoosien tekemistä välttää ja näin myös osaltaan parantaa potilasturvallisuutta.

  3. kkittion touko 9th 2016 at 22:05

    Itse olen kokenut kohteeseen soittamisen todella hyväksi tavaksi, sillä hätäkeskuksen antamat tehtäväkoodit ovat usein kaukana todellisuudesta. Soittamalla kohteeseen itse voidaan sieltä saada suoraan tärkeää tietoa, jonka perusteella voidaan työparin kanssa tehdä toimintasuunnitelmaa jo autossa tai miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Näin voidaan säästää aikaa kiireellisellä tehtävällä tai palautella hoitoon liittyviä asioita yhdessä mieleen. Etukäteen soittamisesta olen kuullut myös potilailta hyvää palautetta, sillä odottavan aika on pitkä ja heille on varmasti tärkeä tietää miten kauan avun saapumisessa vielä kestää, varsinkin jos kohteeseen on pitkä matka.

    Minustakin olisi erittäin tärkeää, että ensihoitaja saisi katsoa miten potilaan hoito on sairaalaan luovuttamisen jälkeen edennyt ja onko hänen tekemänsä työdiagnoosi ollut oikea. Ainakin alueittain tämä on mahdollista jo nyt kysymällä asiaa ensihoidon ylilääkäriltä, mutta eihän jokaisesta potilaasta voi lääkäriä sähköpostilla lähestyä. Mielestäni ensihoitajalla olisi ammattitaidon kannalta todella olennaista olla oikeus päästä helposti katsomaan hoidon kulku potilastiedoista vaikkapa parin viikon ajan ensihoitotilanteen jälkeen.

Leave a Reply