Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

Sinivilkut liikenteessä

Poliisi, palomies, ensihoitaja

Edellä mainituista ensihoitajat ajavat eniten hälytysajoa. Hälytysajoneuvokolareista selvitysten mukaan noin 75%:ssa osapuolena on ambulanssi. Kuitenkin käytännön ajokoulutusta koulutuksen aikana saavat vain poliisit ja palomiehet. Vastavalmistuneen ensihoitajan ajokokemus on siis käytännössä olematonta, kun hän aloittaa ensimmäisessä työpaikassaan. Mitkä ovat siis vastavalmistuneen valmiudet ajaa hälytysajoa tai isoa pakettiautoa ylipäätään – varsinkin kun ollaan vastuussa usein myös potilaasta.

Ajotaito muodostuu pikkuhiljaa, vuosien työssä oppimisen kautta. Onko itseoppiminen kuitenkaan paras tapa oppia hälytysajoa? Esimerkiksi Englannissa ei pääse ajamaan ambulanssia, jos ei ole läpäissyt kolmen viikon standardoitua kurssia. Suomen Ensihoitoalan Liitto haluaisikin Suomeen hälytysajoneuvon kuljettajatutkinnon. Se sisältäisi teoriaa, ajokoulutusta ja ajokokeen. Oppilaitokset vastustavat tutkintoa, syynä tähän on raha tai ennemminkin sen puute. Rahassa halutaan siis säästää, mutta voidaanko kolareista seuraavaa inhimillistä kärsimystä mitata rahalla?

Itseopittua ambulanssin ajotaitoa ei voida edes verrata ammattilaisen antamaan ajokoulutukseen. Työpareilta kopioituihin ja itselle muodostuneisiin huonoihin tapoihin ei kiinnitetä huomiota, ja niitä ei kitketä ammattilaisen toimesta nykyisellään pois. Suurinta osaa ambulansseista saa kuljettaa B-ajokortilla, jonka voi suorittaa autokoulussa isoäidin pikku-Fiatilla. C-ajokortti antaa valmiudet isomman auton ajamiseen ja hallintaan. Kuitenkin C-korttia parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi erillinen hälytysajoneuvon ajokortti, joka on Unkarissakin käytössä.

Ison auton käsittely vaatii taitoa; normaalissa ajossa, ambulanssin mittasuhteiden hahmottamisessa ja esimerkiksi parkkeerauksessa. Silti hälytysajossakaan pääpaino ei ole vain kolaroimatta kovaa ajamisessa. Ambulanssin kuljettaja ei saa omalla toiminnallaan aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle. Lisäksi tulee mahdollistaa auton hoitotilassa tapahtuva toiminta ajon aikana huomioiden sekä potilaan että hoitajien turvallisuus.

Hyvä toimintamalli voisi olla se, että ajokoulutus olisi laissa määrätty pakko. Opiskelija saisi ajokoulutusta jo osana opetusta, josta todisteena olisi edellä mainittu hälytysajoneuvon ajokortti. Tämän lisäksi työelämässä järjestettäisiin säännöllisin väliajoin ajokoulutusta – myös erikoistilanteissa kuten liukkaalla tai pimeässä.

Jonas Ahlgrén

Teemu Palkki

Jenni Pyörny

 

Ambulanssikuskeille eniten kolareita, vähiten ajokoulutusta. Keski-Uusimaa. 2014. Viitattu 18.3.2016. http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/244896-ambulanssikuskeille-eniten-kolareita-vahiten-ajokoulutusta

SaKa: Ambulansseille sattuu noin 115 liikennevahinkoa vuosittain – tässäkö syy. Talouselämä. 2014. Viitattu 18.3.2016. http://www.talouselama.fi/uutiset/saka-ambulansseille-sattuu-noin-115-liikennevahinkoa-vuosittain-tassako-syy-3460677

5 responses so far

5 Responses to “Sinivilkut liikenteessä”

  1. Teemuon huhti 13th 2016 at 17:13

    Hälytyajo aiheuttaa vaaratilanteita, mutta onko ajokoulutuksesta pidättäydytty jonkin tilaston pohjalta? Ei varmaan Unkarissa toteutuva malli ole huonoksi todettu, mutta onkohan ainoana esteenä raha?

  2. Joonas Ron huhti 15th 2016 at 09:05

    Mielestäni erilliseen hälytysajoneuvon kuljettajatutkintoon ei pitäisi lähteä, koska tutkintoa hallinnoisi kumminkin Trafi, joka vain rahastaisi tästä isot rahat. Pahimmassa tapauksessa kurssi olisi vastaava kuin muilla ”ammattiautoilijoilla” ja sitä pitäisi kerrata viiden vuoden välein. Eikä tämä koulutus todellisuudessa kehittäisi työntekijöiden ammattitaitoa.
    En myöskään usko että koulun järjestämässä ajokoulutuksessa joka tapahtuu ajoradalla tehdään hälytytysajon osaajia, koska ajotunnit ja kilometrit jäävät väkisin liian pieneksi.
    Mielestäni paras ratkaisu opiskelijoiden hälytysajovalmiuksien ehkäisyyn sekä kolareiden vähentämiseen olisi asennekoulutus. Opiskelijoille tulisi iskostaa opiskeluaikana että hälytysajo ei tarkoita sitä, että ajetaan naula päässä.

  3. Markus H.on huhti 16th 2016 at 16:34

    Kävin tutkimassa Pol AMK:n opintosuunnitelmaa ja huomasin, että heidän opintoihinsa kuuluu vain 3 op:n edestä hälytysajo-opintoja. Eli jos heille homma menee samalla tavalla kuin meillä (itsenäinen opiskelu jne), niin itse ajoon käytetään 1-2 päivää (uskoisin, että hyödynnetään lisäksi muissa simulaatioissa). Lisäksi Tampereen amk:n opiskelijat ovat tehneet opinnäytetyöhön liittyen kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin mm. hälytysajokoulutuksesta. Opinnäytetyöstä käy ilmi, että alueella ensihoitotehtävissä toimivat pelastajat ovat saanet omassa koulutuksessaan hälytysajokoulutusta vain 1-2 päivää oman koulutuksensa aikana. (Hynninen & Kilponen 2014, 46). Eli todellisuudessa eipä ajokokemusta ole juurikaan poliisien tai pelastajienkaan koulutuksessa.

    En itsekään lähtisi pakollisen ajokoulutuksen tielle. Omat kokemukseni (tosin eri alalta) ovat erittäin skeptiset. Luvat, kortit ja koulutukset on saanut taskuun, kun on kärjitettynä sanoen ajanut minuutin verran suoraa tietä ja vastannut muutamaan helpohkoon kysymykseen. Pahimmillaan ajotutkinto voisi antaa liian suuret kuvitelmat omista taidoistaan ja heijastua asenteisiin.

    En usko, että ilman suuria taloudellisia resursseja on mahdollista saada kytkettyä hälytysajo-opetusta ensihoitajien opetussuunnitelmaan. Ajattelen, että helpoin ja yksinkertaisin tapa parantaa hälytysajovalmiuksia olisi järjestää päivän – kahden koulutus, jossa keskitytteisiin Joonaksen sanoin asenteisiin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esim. sitä, että oppilas olisi paareilla ja kertoisi omia tuntemuksiia, kun kuski painaa talla pohjassa. Samalla kuski näkisi käytännössä miten tilannenopeus vaikuttaa auton hallittavuuteen.

  4. tmyrskykarion huhti 28th 2016 at 14:08

    Kyllähän koulutukseen voisi kuulua jonkinlainen käytännön koulutus ambulanssin ajamisesta, mutta ei välttämättä itse hälytysajosta. Sekin todennäköisesti auttaisi asiaan paljon, että hallitsisi pakettiauton ajamisen ja käsittelyn normaaleissa tilanteissa.

    On kuitenkin muistettava, että on sellaisiakin ihmisiä jotka ovat ajaneet pakettiautoa tai kuorma-autoa enemmän kuin henkilöautoa. Näille henkilöille ambulanssin ajaminen normaali ajossa ei ole mitään uutta, mutta hälytysajo onkin sitten toinen asia.
    Ja vastakohtana on niitä ihmisiä, joilla on ajokortti ollut jo jonkin aikaa, mutta autoa ei ole tullut ajettua kortin saamisen jälkeen. Nämä ihmiset tarvitsisivat hyvinkin kipeästi harjoitusta aivan normaalissa ajamisessa ja auton hallinnassa.

    Hälytysajo on paljon kiinni sen koulutuksesta ja kuskin periaatteista, käytöksestä ja asenteesta. Koulutuksissa tulisikin mielestäni painottaa sitä, että vaikka olisi kuinka Aarne tai Bertta keikka, ei sitä kaasua tarvitse pohjaan asti polkaista. Hälytysajo ei saisi mennä oman (puhumattakaan työparin tai potilaan) turvallisuuden ja terveyden edelle, sekä voi sitä hälytysajoa ajaa hieman normaalia liikennettä lujempaa ja kiinnitäen huomiota ennakointiin. Ennakointihan on isossa osassa hälytysajoa, ei niinkään vauhti (ainakaan kaupungissa).

  5. eseurujarvion touko 9th 2016 at 13:14

    Olen samaa mieltä ajokoulutuksesta kuin muut kommentoijat. Koulun penkiltä tulleiden tuoreiden ensihoitajien ajotaidoissa on varmasti hyvinkin suurta hajontaa, siinä missä osa ajaa autoa päivittäin, voi toisen ajomäärä olla vain pari kertaa vuodessa. Itse korostaisin teoria opetusta, jossa käytäisiin läpi vaikka opetusvideoiden kautta miten tilanteessa kuuluu toimia tai miten ei ainakaan kannata tehdä. Kuten edellinenkin kommentoija sanoo, ennakoinnilla on suuri merkitys hälytysajossa. Hieman kaasua hellittämällä ja ennakoimalla annetaan muille tienkäyttäjille paremmin tilaa väistää ja ajaminen on sujuvampaa.

Leave a Reply

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.