Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

Archive for huhtikuu, 2016

Kuuma ensihoitaja – faktaa vai fiktiota?

Tyypillisesti televisio ja erityisesti sarjat, sekä myös tabloid -lehdet luovat ensihoitajien ammatista hyvinkin medianseksikkään kuvan. Lähdimme tutkimaan kyseistä kuvitelmaa internetin ilmeellisestä maailmasta ja sen erilaisilta keskustelupalstoilta. Löydetyt tulokset seksikkäiden ammattien Top –listoista eivät tukeneet omia käsityksiämme mediaseksikkyydestämme. Olimmeko liian toiveikkaita?

 

Harvoista listoista edes löytyi nimikettä ensihoitaja, onneksi sentään osaan listoista oli päätynyt nimike ”ambulanssikuski”. Tietävätkö ihmiset yleisesti ketä siellä ambulansseissa työskentelee, kuskeja ja lääkäreitäkö? Iltalehti julkaisi vuonna 2011 ruotsalaiskyselyn tulokset, josta kävi ilmi, että naisten kolme seksikkäintä ammattia miehellä olivat: lääkäri, kokki ja opettaja. Saman kyselyn mukaan miesten mielestä naisten seksikkäimmät ammatit olivat: lääkäri, sairaanhoitaja ja opettaja. Yhdistävänä tekijänä näissä ammateissa on kuitenkin toisista ihmisistä huolehtiminen, mikä myös onneksemme voidaan rinnastaa koskemaan meitä ensihoitajia.

E-kontakti.fi taas kyseli suomalaisilta sinkuilta mitä ammatteja he pitivät kaikkein seksikkäimpinä. Tulokset olivat pöyristyttäviä. Miesten seksikkäimmät ammatit olivat palomies, rakennusmies, poliisi, lentäjä ja lääkäri (ja vieläpä tässä järjestyksessä). Naisilla, ei niin yllättäen, seksikkäimmät ammatit olivat lentoemäntä, sairaanhoitaja, sihteeri, opettaja ja lääkäri.

Seuraavaksi syvennyimme keskustelupalstojen värikkääseen antiin. Sieltä yhteenvetona voi  todeta metsurimaisten, miehekkäiden ammattien olevan kovassa huudossa naisten keskuudessa. Nämä naiset haaveilivat haalaripukuisista duunareista, mm. putkimiehet, raksamiehet, hitsaajat, merikapteenit ja tietenkin myös palomiehet saivat suuren suosion.

Ei ole kuitenkaan syytä vaipua epätoivoon näiden keskustelujen ja listojen perusteella. Ainakin yhdessä kyselyssä, joka käsitteli ”virkapukuisia” ammatteja, ensihoitajat olivat sijoittuneet toiseksi heti lentäjien jälkeen, peitoten palomiehet. Ensihoitajia kehuttiin kyseisessä kyselyssä lausein: ”silmät pyörii kuin hedelmäpelissä näiden perässä” ja  ”he ovat aina ensimmäisinä auttamassa neitoa hädässä”. Olemme siis onnistuneet ainakin joidenkin silmissä.

Yleensä kyselyt jotka käsittelevät ammattien seksikkyyttä on koottu naisten mielipiteistä. On kuitenkin huomioitava, että ensihoidon puolella työskentelee merkittävä osa myös naispuolisia henkilöitä. Onko miesten mielestä seksikäs hoitaja automaattisesti ”sisar hento valkoinen” ja onko naispuolinen ensihoitaja liian maskuliininen pala purtavaksi monille miehistä?

 

Kirjoittajat: Jonas Ahlgrèn, Katariina Tervo & Maija Viitamäki

 

Tästä pääset perehtymään vielä paremmin seksikkyys kyselyihin:

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-2000000426912.html

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/210699-kuinka-kuuma-palomies-mika-virkapuvuissa-viehattaa-vastaa-kyselyyn

 kuva: http://www.hameensanomat.fi/sites/default/files/styles/carousel_full/public/images/univormu_kollaasi_nettix.jpg?itok=86_AEHSO

 

3 responses so far

Kokemuskouluttaja ensihoidon simulaatiossa

Ensihoidon opinnoissa on alettu viime aikoina hyödyntämään kokemuskouluttajia simulaatiotilanteissa. Kokemuskouluttajat ovat henkilöitä, joilla on elämään vaikuttava sairaus tai vamma. He ovat suorittaneet koulutuksen, joka mahdollistaa toisten opetuksen kokemuksen tuomalla tiedolla. Omakohtainen tarina antaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairauksista lisää ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä. Simulaatiotilanteissa he toimivat potilaina omien kokemusten ja oireiden ohjaamina. Kokemuskouluttajat ovat opiskelijoille entuudestaan tuntemattomia. Tämä oppimismuoto on opiskelijoille uusi, koska tähän mennessä potilaina ovat toimineet lähinnä opiskelijatoverit.

Opiskelijan näkökulmasta kokemuskouluttajan osallistuminen simulaatioon on mielekästä, sillä siinä pääsee orientoitumaan oikean potilaan kohtaamiseen muovisen nuken/ koulukaverin sijasta. Tämä kehittää valmiuksia työelämään ja asiakasinnovatiiviseen työskentelytapaan. Lisäksi kokemuskouluttajan kohtaaminen alentaa kynnystä kysyä oikealta potilaalta yksityiskohtaisia kysymyksiä hänen sairautensa tai vamman tilasta. Terveydenhuollon opiskelija kehittyy vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan huomioimisessa ja kunnioittavassa kohtelussa. Simulaatioiden jälkeen kokemuskouluttajat antoivat meille palautetta opiskelijoiden toiminnasta. Tämä mahdollisti omien puutteiden ja vahvuuksien tunnistamista ja pohtimista. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeä osa oman ammattitaidon kehittämistä.

Kehittämisehdotuksia jatkon kannalta voisi olla, että terveydenhuollon opiskelijat tekisivät selkeän ohjeistuksen kokemuskouluttajalle ”simulaatiocaseihin” liittyen. Käytännössä käytettävät lyhenteet voitaisiin avata yleiskielellä ja vitaalielintoimintojen arvot voitaisiin avata ymmärrettäviksi. Molemmat osapuolet olivat sitä mieltä, että kokemuskouluttajat tulisi perehdyttää tarkemmin ensihoitajaopiskelijoiden ”simulaatiocaseihin”. Siten, että osaavat kysyttäessä vastata kliiniseen tutkimukseen liittyviin kysymyksiin, esim. ihon kohdalta, että onko siinä trauman merkkejä.

Yhteenvetona kokemuskouluttajat rikastuttavat ensihoitajaopiskelijoiden simulaatioiden oppimista sekä tuovat vaihtelua opiskeluarkeen. Kokemus oli myös kokemuskouluttajille positiivinen elämys. Uskomme, että tämä kokemus tuo kokemuskouluttajille hyvää mieltä, kun pääsevät jakamaan tietoaan ja kokemustaan tärkeästä asiasta. Oppimisen ja myös sairastamisen ei aina tarvitse olla niin vakaa, mikä tuli todistettua tämän kokemuksen myötä. Loppukeskusteluissa tämä tuli hyvin ilmi, kun vakavillekin asioille voitiin yhdessä naureskella ja viljellä huumoria. Ehkä voimme kaikki oppia näistä hienoista persoonista sen, että asenne ratkaisee.

 

 

Markus Holmberg

Alexandra Kaljunen

Reetta Pelkonen

One response so far

Miten kohtaat ensihoitajan ja miten ensihoitaja kohtaa sinut?

Toissapäivänä (13.4.2016) Yle uutiset uutisoi tapauksesta, jossa silminnäkijä oli kokenut ensihoitajien kohdelleen omaista töykeästi ensihoitotilanteessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuualuejohtaja Eija Vaula oli ottanut jutussa kantaa ensihoitotilanteessa käyttäytymiseen. Hän nosti esiin, että asiassa on aina kaksi puolta. Ensihoitajien tulisi saada hoitaa työnsä rauhassa ja joskus kiireisen tehtävän hoitaminen vaatii tiettyä jämäkkyyttä. Toisaalta potilaalle ja omaisille tilanne voi olla ainutkertainen ja tilanteet jopa pelottavia, minkä vuoksi ensihoitajan tulisi käyttäytyä tilanteessa ystävällisesti.

Meidän näkökulmastamme, varsinkin vaativilla ensihoitotehtävillä, voi joskus joutua käyttämään jämäkkää kieltä. Tehtävän ollessa vaativa, ovat ensihoitajat keskittyneet potilaan hoitoon ja omaisten kohtaamiselle ei välttämättä ainakaan alkuvaiheessa ole resursseja. Haluaisitko sinä omaisena, että sairas omaisesi tulisi hyvin hoidettua vai että sinut kohdataan ystävällisesti ja empaattisesti? Näin kirjoitettuna asia kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja sen tulisikin olla perusolettamuksena jokaisella ensihoitotehtävällä. Mutta jos näin ei kuitenkaan ole, niin kummasta olisit valmis karsimaan?

Myös sivullisten käyttäytyminen onnettomuuspaikoilla on myös herättänyt viimeaikoina keskustelua. Tieliikenneonnettomuuksilla onnettomuuspaikan ohi tulisi ajaa sujuvasti muuta liikennettä seuraten ja tilannenopeutta tulisi hidastaa, auttajien työturvallisuuden takaamiseksi. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen toteaa asiasta Liikenneturvan sivuilla ”Oma toiminta ei saisi lisätä auttajien riskiä loukkaantua tai vaikeuttaa näiden pääsyä paikalle. Hiljattain on uutisoitu myös ohiajavien ihmisten halusta valokuvata onnettomuuspaikkoja. Tällainen toiminta on omiaan vaarantamaan liikenneturvallisuutta entisestään”. Jokainen varmaan toivoo, että ei itse joutuisi työtehtävällä vaaraan. Sinä sivullisena voit vaikuttaa siihen, että auttajista ei tule autettavia.

Kuvaaminen ei ole ainoastaan ongelmana liikenneonnettomuuspaikoilla. Nykyinen sosiaalisen median innoittama toimintamalli ”asiaa ei ole tapahtunut, jos siitä ei ole otettu kuvaa” häiritsee ajoittain ensihoitajien ja muiden viranomaisten toimintaa. Ensihoitajille tulisi suoda työrauha, siinä missä kenelle tahansa muulle. Harva varmaan ottaa selfien kaupan myyjän kanssa, samalla kun käy ruokaostoksilla. Itse emme haluaisi tulla kuvatuksi työtehtävillämme ja joutua jälkeenpäin miettimään, mistä sosiaalisesta mediasta voi jälkeenpäin bongata oman kuvansa. Tämä myös häiritsee työskentelyä ja työtehtävään keskittymistä. Ensihoitajan, omaisten sekä potilaan yhteisenä päämääränä on potilaan eduksi toimiminen, joten jätetäänhän ne kamerat pois ja mennään kohti yhteistä tavoitetta: hyvää hoitoa potilaalle.

 

Nautitaan yhdessä keväästä, kukkasista ja fasaaneista!

Elisa Seurujärvi

Katariina Tervo

 

Tästä pääset Ylen uutiseen: http://yle.fi/uutiset/anna_ensihoitajan_tehda_tyonsa_rauhassa_kysyvat_jos_on_epaselvyyksia/8806263

..ja tästä Liikenneturvan liikennevinkkiin: https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/liikennevinkki/toimi-oikein-onnettomuuspaikalla

2 responses so far

Väkivalta uhkaa ensihoitajaa

Hoitoalan työt ovat väkivallan suhteen riskialttiita ammatteja. Joka neljäs hoitaja kohtaa työssään väkivaltaa potilaiden tai heidän omaistensa taholta. Erityisesti tämä koskettaa ensihoitajia, sillä me kohtaamme potilaan usein yllätyksellisissä tilanteissa, erilaisissa paikoissa ja olosuhteissa. Tämä voi aiheuttaa potilaissa ja omaisissa monenlaisia tunteita ja reaktioita, jotka eivät aina ole positiivisia, lämpimiä tai kiitollisia. Onko oikein, että ensihoitaja joutuu auttajana altistamaan itsensä väkivallalle?

Ensihoitajat kohtaavat erittäin usein päihteiden vaikutuksen alaisena olevia potilaita. Potilaat voivat olla myös ennalta-arvaamattomia ja taustalla saattaa olla hoitamattomia ja vakavia mielenterveysongelmia. Varsinkin humaltuneet ja mielenterveysongelmista kärsivät potilaat saattavat ensihoitotilanteessa kokea, etteivät he tarvitse lainkaan apua tai eivät ole edes tietoisia ulkopuolisen heille hälyttämästä avusta. Tästä johtuen apua tarvitsevan potilaan ja ensihoitohenkilöstön välille saattaa helposti syntyä ristiriitatilanteita, jolloin väkivallan uhka kasvaa.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittää potilaan itsemääräämisoikeuden niin, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan oikeuksien rajoittaminen tulee kyseeseen vain, jos ihmisen oma päätöksentekokyky on merkittävästi heikentynyt.

Tätä on joskus vaikeaa toteuttaa, mikäli potilas vastustaa hoitoa, mutta on esimerkiksi humalatilan vuoksi kykenemätön tekemään aivan elämänsä parhaita päätöksiä. Vastuu kuitenkin painaa ensihoitajaa, sillä vastuu potilaan hoidosta siirtyy ensihoitoyksikölle tämän vastaanotettua tehtävän Hätäkeskukselta. Tehtävän haluaisi hoitaa viimeisen päälle hyvin, ettei joutuisi syytetyksi huonosta hoidosta. Näin ajaudutaan tilanteisiin, jolloin ensihoitajat joutuvat lähestymään vastahakoista potilasta ja väkivaltatilanteen riski kasvaa.

Usein ensihoitaja joutuu myös punnitsemaan mennäkö oman turvallisuutensa uhalla hieman epäilyttävään kohteeseen heti päästäkseen hoitamaan potilasta, joka saattaa olla kiireellisenkin avun tarpeessa, vai taatako oma työturvallisuutensa odottamalla kohteeseen kaveriksi poliisia, jonka saapuminen voi kestää kauan. Tämä aika saattaa olla potilaalta pois. Näin voi käydä, jos potilaana on esimerkiksi aikaisemmin väkivaltaisesti käyttäytynyt henkilö, jonka terveydentila voi mahdollisesti vaatia kiireellistä hoitoa, mutta tästä ei ennen kohteeseen menoa ole edes varmuutta. Aggressiivinen henkilö voi olla kohteessa myös sivullisena tuomassa hoitotilanteeseen väkivallan uhkaa. Joskus rauhallinen hoitotilanne muuttaa äkisti suuntaa ja väkivalta syttyy aivan yllättäen.

Ensihoitajan ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu valitsemaan oman turvallisuutensa ja potilaan tarvitseman hoidon välillä. Nykyään väkivaltatilanteet ja väkivallan uhka ovat lisääntyneet muun muassa ihmisten runsaan päihteidenkäytön seurauksena. Yhteiskunnassa tehtävät säästöt heijastuvat ensihoitajien työturvallisuuteen, sillä riittämättömien resurssien vuoksi työtilanteiden riittävää turvallisuutta ei voida aina taata ajoissa. Ennaltaehkäisevä poliisin läsnäolo tai kunnioitus auttajia kohtaan rauhoittaisi monet tilanteet jo heti alussa.

 

Katja Kitti

Teemu Myrskykari

Teemu Pasi

 

Lähteet:

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 17.8.1992/785.

 

 

3 responses so far