Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

Väkivalta uhkaa ensihoitajaa

Hoitoalan työt ovat väkivallan suhteen riskialttiita ammatteja. Joka neljäs hoitaja kohtaa työssään väkivaltaa potilaiden tai heidän omaistensa taholta. Erityisesti tämä koskettaa ensihoitajia, sillä me kohtaamme potilaan usein yllätyksellisissä tilanteissa, erilaisissa paikoissa ja olosuhteissa. Tämä voi aiheuttaa potilaissa ja omaisissa monenlaisia tunteita ja reaktioita, jotka eivät aina ole positiivisia, lämpimiä tai kiitollisia. Onko oikein, että ensihoitaja joutuu auttajana altistamaan itsensä väkivallalle?

Ensihoitajat kohtaavat erittäin usein päihteiden vaikutuksen alaisena olevia potilaita. Potilaat voivat olla myös ennalta-arvaamattomia ja taustalla saattaa olla hoitamattomia ja vakavia mielenterveysongelmia. Varsinkin humaltuneet ja mielenterveysongelmista kärsivät potilaat saattavat ensihoitotilanteessa kokea, etteivät he tarvitse lainkaan apua tai eivät ole edes tietoisia ulkopuolisen heille hälyttämästä avusta. Tästä johtuen apua tarvitsevan potilaan ja ensihoitohenkilöstön välille saattaa helposti syntyä ristiriitatilanteita, jolloin väkivallan uhka kasvaa.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittää potilaan itsemääräämisoikeuden niin, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan oikeuksien rajoittaminen tulee kyseeseen vain, jos ihmisen oma päätöksentekokyky on merkittävästi heikentynyt.

Tätä on joskus vaikeaa toteuttaa, mikäli potilas vastustaa hoitoa, mutta on esimerkiksi humalatilan vuoksi kykenemätön tekemään aivan elämänsä parhaita päätöksiä. Vastuu kuitenkin painaa ensihoitajaa, sillä vastuu potilaan hoidosta siirtyy ensihoitoyksikölle tämän vastaanotettua tehtävän Hätäkeskukselta. Tehtävän haluaisi hoitaa viimeisen päälle hyvin, ettei joutuisi syytetyksi huonosta hoidosta. Näin ajaudutaan tilanteisiin, jolloin ensihoitajat joutuvat lähestymään vastahakoista potilasta ja väkivaltatilanteen riski kasvaa.

Usein ensihoitaja joutuu myös punnitsemaan mennäkö oman turvallisuutensa uhalla hieman epäilyttävään kohteeseen heti päästäkseen hoitamaan potilasta, joka saattaa olla kiireellisenkin avun tarpeessa, vai taatako oma työturvallisuutensa odottamalla kohteeseen kaveriksi poliisia, jonka saapuminen voi kestää kauan. Tämä aika saattaa olla potilaalta pois. Näin voi käydä, jos potilaana on esimerkiksi aikaisemmin väkivaltaisesti käyttäytynyt henkilö, jonka terveydentila voi mahdollisesti vaatia kiireellistä hoitoa, mutta tästä ei ennen kohteeseen menoa ole edes varmuutta. Aggressiivinen henkilö voi olla kohteessa myös sivullisena tuomassa hoitotilanteeseen väkivallan uhkaa. Joskus rauhallinen hoitotilanne muuttaa äkisti suuntaa ja väkivalta syttyy aivan yllättäen.

Ensihoitajan ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu valitsemaan oman turvallisuutensa ja potilaan tarvitseman hoidon välillä. Nykyään väkivaltatilanteet ja väkivallan uhka ovat lisääntyneet muun muassa ihmisten runsaan päihteidenkäytön seurauksena. Yhteiskunnassa tehtävät säästöt heijastuvat ensihoitajien työturvallisuuteen, sillä riittämättömien resurssien vuoksi työtilanteiden riittävää turvallisuutta ei voida aina taata ajoissa. Ennaltaehkäisevä poliisin läsnäolo tai kunnioitus auttajia kohtaan rauhoittaisi monet tilanteet jo heti alussa.

 

Katja Kitti

Teemu Myrskykari

Teemu Pasi

 

Lähteet:

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 17.8.1992/785.

 

 

3 responses so far

3 Responses to “Väkivalta uhkaa ensihoitajaa”

  1. jpyornyon huhti 12th 2016 at 20:30

    Itse koen välillä hyvinkin vaikeaksi rajan vetämisen siinä, milloin potilaan itsemääräämisoikeuksia saa rajoittaa. Tekstissännekin sanotaan: ” Potilaan oikeuksien rajoittaminen tulee kyseeseen vain, jos ihmisen oma päätöksentekokyky on merkittävästi heikentynyt.”… Miten sitten määritellä merkittävästi heikentynyt?
    Työelämässä voi joutua hyvin erilaisiin tilanteisiin, eikä missään asetuksessa tai laissa voida määritellä kuinka näissä kaikissa tulisi toimia. Esimerkkejä laista:

    ”Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.” -> Kuinka usein ensihoitotilanteessa saadaan selville potilaan mahdollinen hoitotahto.. ?

    ”Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.”
    -> Vastaavasti ensihoitotilanteissa ei myöskään ole aina laillista edustajaa saatavilla kuultavaksi.

    ”Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.” -> Nuoret kehittyvät hyvin eri vauhtia. Kuinka arvioit sen onko lapsi/nuori valmis päättämään omista asioistaan? Varsinkin ensihoitotilanteessa, kun aika saattaa usein olla kortilla.

    (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785.)

    Pitää siis uskaltaa luottaa maalaisjärkeen sekä omaan ammattitaitoonsa, ja toimia kuinka parhaaksi näkee. Vastuu päätöksistä ja toiminnasta täytyy kuitenkin kantaa itse.

  2. ktervoon huhti 15th 2016 at 14:13

    ”Yhteiskunnassa tehtävät säästöt heijastuvat ensihoitajien työturvallisuuteen, sillä riittämättömien resurssien vuoksi työtilanteiden riittävää turvallisuutta ei voida aina taata ajoissa.” – Olen tästä kirjoittajien kanssa ihan samaa mieltä!

    Nykyään poliisia joutuu yhteistehtävälle odottamaan välillä todella pitkiä aikoja, tokikin oma työurani on minipieni ja lyhyt, joten en tiedä miten asiat ennen ovat olleet, mutta kyllä mieleen ajoittain hiipii ajatus, että mitä jos sattuu jotain ja tarvitsisit poliisin paikalle nyt heti, kauanko heillä silloin kestää ja mistä kaukaa he lähtevät avuksi?

    Katariina Tervo

  3. jahlgrenon huhti 24th 2016 at 21:55

    Vaikka ensihoitajat mielletäänkin auttajiksi ja suhtautuminen potilaiden osalta on erilaista kuin esimerkiksi poliiseihin, on väkivallan uhka kuitenkin arkipäivää. Ambulanssin ovat ahtaita tiloja, joissa humalaisenkin potilaan kanssa ollaan hyvin lähikontaktissa ja parhaimmillaan vielä suljetussa tilassa. Ikinä ei voi olla varma mitä päihdyttäviä aineita nauttineen päässä liikkuu ja mikäli potilas muuttuisi akressiiviseksi liikkuvassa autossa olisi keinot vähissä. Olisikin hyvä jos jo koulun aikana opiskelijoille järjestettäisiin itsepuolustusharjoitusta ja enemmän kuin vain parin tunnin mittaisena sessiona. Tätä voisi olla useampana lukuvuotena, jolloin muistia virkistettäisiin itsepuolustuksen osalta, sillä lähes kaikki työskentelevät jo opiskelun aikana ensihoidonkin puolella ja näin olisi hyvä jos takaraivossa olisi edes jokin malli miten toimia tällaisissa tilanteissa.

Leave a Reply

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.