Uusi Turkublogs.fi -sivustoPosts RSS Comments RSS

Matkasynnytysten lisääntyminen

 

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kaikille suomalaisille on saatavilla tasaveroiset terveydenhuollon palvelut kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella.

 

Uutisotsikoihin ovat viime aikoina nousseet  synnytyssairaaloiden verkon harveneminen ja sairaalan ulkopuolisten synnytysten määrän lisääntyminen. Synnytyksiä hoitavien sairaaloiden vähentäminen perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön 23.9.2014 antamaan asetukeen (A782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä), jonka mukaan: ”Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee hoitaa vuosittain vähintään noin 1 000 synnytystä. Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee olla valmius sekä hätä- että kiireelliseen keisarileikkaukseen, jotka edellyttävät synnytyslääkärin, anestesiologin ja leikkaus- tiimin sairaalapäivystystä. Synnytyssairaalassa tulee olla riittävä määrä kätilöitä, leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat ja laitteet, välitön valmius sikiön voinnin seurantaan sekä vastasyntyneen ja synnyttäjän arviointiin, tehostettuun valvontaan ja hoitoon sekä tarvittaviin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Välittömästi tulee olla saatavilla naistentautien ja synnytysten sekä anestesiologian erikois- lääkärit tai alaan hyvin perehtyneet lääkärit. Tarvittaessa näiden alojen erikoislääkäreiden tulee saapua nopeasti (max. 30 min) paikalle silloin, kun erikoislääkäri ei välittömästi ole vastaamassa hoidosta (ns. takapäivystys). Lastentautien erikoislääkärin tai lastentautien hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin tulee olla nopeasti saatavilla ja asianmukainen takapäivystys tulee olla järjestettynä. Lisäksi yksiköissä, joihin on keskitetty riskisynnytyksiä, tulee olla vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri välittömässä valmiudessa antamaan hoitoa vastasyntyneelle.” (Nieminen 2015.)

 

Asetuksen perustelumuistion mukaan päivystysvalmiuden nosto toisi merkittäviä kustannuksia pienille synnytyssairaaloille. Asetuksen mukaisella keskittämisellä oletetaan muodostuvan säästöä, koska synnytystoiminnan vastaanottavan sairaalan ei yleensä tarvitse olennaisesti lisätä omaa valmiuttaan. (Nieminen 2015.)

 

Tutkimusten mukaan sairaalanulkopuolisten synnytysten määrä on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt ja trendi näyttää olevan edelleen noususuuntainen. Synnytysmatkojen piteneminen näyttää olevan yksi lisääntymistä lisäävä tekijä.

 

On paljon tietoa siitä, millä tasolla ambulanssihenkilökunnan taidot ovat matkasynnytystä koskien. Osaamisen taso vaihtelee hyvästä välttävään. Suuri haaste tulevaisuudessa onkin sairaanhoitopiireillä, palveluntarjoajilla ensihoidossa sekä kouluilla, kun henkilöstön taitotasoa on lähes pakollista nostaa. Ilman lisäkoulutusta huolenaiheeksi nousee äidin ja lapsen etu matkasynnytystilanteen sattuessa kokemattoman hoitajan kohdalle. Synnytys on parhaimmillaankin haastava toimitus ilman pitkää kokemusta avustamisesta – ambulanssin rajallinen tila, henkilökunnan vähäinen määrä sekä lääkärin saatavuus tarvittaessa vaikeuttaa tilannetta entisestään. Synnytys on luonnollinen tapahtuma, muttei täysin riskitön.

 

Lisäkoulutuksen myötä tulee aiheelliseksi nostaa keskusteluun myös palkankorotukset. Lisääntynyt osaaminen tulisi huomioida palkan suuruudessa, vaikka tehtäväkoodiltaan 791 – Synnytys ei olekaan mitään uutta. Toivottavasti jatkossa kaikki syntyvät lapset saavat hyvää hoitoa riippumatta syntymäpaikasta ja synnytyksessä avustajasta.

 

Koetteko, että ensihoitajilla nykyisellään on valmiudet avustaa synnytyksissä vai tarvitaanko lisäkoulutusta? Entä toteutuuko terveyslain määritelmä palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta jatkossa?

No responses yet

Leave a Reply

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.