Yhteisötaideteos Linnankatumme

Yhteisötaideteos Linnankatumme

IMGP1817

Yhteisötaideteos Linnankatumme toteutui toukokuun lopulla Linnankatumme näyttelynä, joka valmistui verkostoitumalla. Verkostoituminen osoittautui kaikin puolin antoisaksi ja tehokkaaksi tavaksi toteuttaa yhteisöllistä taidetta. Näyttelyssä oli mukana 7 eri toimijaa Linnankadun varrelta: Heli Mäki-Arvela – Linnankatumme aikajana, Sirke Nisso – Vähätori historiikit, Maire Peltonen ja Jan-Erik Andersson – Sininen talo, Turun linnan Paja ja Satu Musakka – Siluettikuva työpaja, LPR-arkkitehdit ja Pauno Narjus -Teollisuudelta kulttuuriteollisuudelle-video, Uusi Tuuli ry – Estelle sekä Turku Energia – Ihana valo kirja. Lisäksi aikajanan toteutuksessa oli mukana kaupungin organisaatioita ja Kylätalo ry. sekä useita yksittäisiä ihmisiä. Vaikka ymmärränkin luetteloiden lukemisen tylsyyden, niin haluan tuoda näiden ihmisten nimet esille kiitollisuudesta ja ilosta tavata ja työskennellä kaikkien näiden ihmisten kanssa.
Aikajanan leikkaamiseen osallistuneet: Ilari Aalto, Anastasia Aaltonen, Heli Aaltonen, Erika Adamsson, Babebluu, Marjuska Björn, Hannu Elenius, Jorma Elenius, Rauli Elenius, Sonja Elenius, Tuuli Elonen, Pirjo Hakala, Laura Halonen, Paula Harjamäki, Sini-Meri Hedberg, Minna Hemgård, Elina Helkala, Maarit Hellaakoski, Anne Himberg, Marjatta Holma, Niina Huovinen, Sami Häggman, Gunnar Högnäs, Riikka Hyry, Marjukka Irni, Tuuli Juhola, Pirita Juppi, Elena Järvinen, Saara Järvinen, Petra Kallio, Joona Karsi, Saila Kinnunen, Maria Kivilaakso, Viliina Koivisto, Sakari Koskenalho, Ralf Kroon, Ville Lahtivuori, Tea Langh, Tuula Lehtonen, Maria Leivonen, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Marketta, Mari Metsämäki, Laura Miettinen, Kirsi Oesch, Kai Parikka, Paula Puikko-Laakso, Riitta Pulli, Johanna Päivärinne, Pauli Pärkinen, Eevi Rannikko, Johanna Rajala, Tuukka Rintala, P. Samsten, Jari Seppälä, Pirkko Siivonen-Takku, Kati Siren, Satu Sälpäkivi, Annamari Taipalus, Taneli, Ilona Tanskanen, Jorma Tapio, Sanna Tiivola, Sari Torvinen, Henri Tuominen, Eija Tähkäpää, Jari Uusitalo, Heli Vihersaari, Mari Vuolanto, Tuula Väänänen, Anna-Leena Ylitalo
Turun Linnan Siluetti-työpajaan osallistuneet: Anna, Juho Asikainen, Daniel, Irene Hilden, Senni Hilden, Katri, Tuuli Kosenius, Maria Malm, Pauli, Jouni Pennanen, Rebecka, Otso Saarinen, Aleksanteri Sahala, Valma Soini, Aada Suominen, Anu Suominen, Katri Tuomainen, Julius Törrönen, Viljami.

Alkuperäinen teos, kolmiulotteinen aikajana osallistujien Linnankatua käsittelevistä kuvista, oli tarkoitus toteuttaa Facebookin avulla luodun ryhmän kanssa. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut, sillä Facebook ryhmä ei aktivoitunut riittävästi fyysisen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi. Tällöin tuli eteen tilanne, jossa oli valittava jatkaako ryhmän kanssa jotakin uutta, yhdessä kehitettyä projektia, vai aikajanan toteuttamista, joka vaati uuden ryhmän ja uusien kontaktien luomista. Valitsi aikajanan rakentamisen ja näytteille asettamisen, sillä projekti oli jo pitkälle kehitetty ja valmis toteutettavaksi.

Verkostoituminen osoittautui toimivaksi tavaksi toteuttaa Linnankatumme – näyttely. Linnankadun varrelta löytyi useita erilaisia toimijoita, jotka olivat kiinnostuneita saamaan oman näkemyksensä kadusta ja sen tapahtumista esille. Mukana oli yksittäisiä ihmisiä, yhdistyksiä, yrityksiä ja eri organisaatioita. Aikajana, joka antoi yleiskuvaa Linnankadusta, valmistui erilaisten työpajojen avulla ja toiset näyttelyyn osallistuneet tahot toivat oman lisänsä näyttelyn kertomukseen Linnankadun vaiheista antamalla yksityiskohtaista tietoa jostakin erityisestä osasta tai ajanjaksosta.

Näyttely herätti paljon mielenkiintoa katselijoissa – sitä tutkittiin kauan ja samat ihmiset saattoivat tulla useana päivänä. Näyttelyn kertomus aktivoi katselijoita lisäämään kertomukseen omia muistojaan.  Linnankatumme – näyttely antoi kokemuksen, johon ihmiset saattoivat projisoida itseään ja omaa elämäänsä sekä kokea kuuluvansa ainakin Linnankatumme yhteisöön. Yhteisötaideteos Linnankatumme saavutti mahdollisesti jotakin toiveestaan, jonka yhteisötutkijat David W. McMillan ja David M. Chavis kirjoituksessaan Sense of Community: A Definition and Theory pukevat kauniisti sanoiksi: ”käsite yhteisö on yksi keino toteuttaa maailmaa, josta me ja muut olemme uneksineet”.

 

Heli Mäki-Arvela
Soveltava taide

Yayoi Kusaman näyttely Moderna Museetissa Tukholmassa 11.6.-11.9.2016

Yayoi Kusaman näyttely Moderna Museetissa Tukholmassa 11.6.-11.9.2016

1

Melkeinpä sattumalta pääsin näkemään Yayoi Kusaman näyttelyn I Oändligheten (suom. Äärettömyydessä) Tukholman Moderna Museetissa elokuussa 2016. Näyttelyhän tulee esille myös 7.10.2016-22.1.2017 Helsingin taidemuseoon. HAM mainostaa näyttelyä näin: ”HAMin vuosi 2016 huipentuu japanilaisen Yayoi Kusaman (s. 1929) takautuvaan näyttelyyn. Näyttely koostuu taiteilijan merkittävimmistä teoksista, joihin kuuluu maalauksia, veistoksia ja installaatioita. In Infinity on ensimmäinen skandinaviassa nähty retrospektiivi Kusaman tuotannosta ja se on jo muodostunut yleisön suosikiksi Tanskassa ja Norjassa. Näyttelyyn tutustui Louisianan taidemuseossa ennätykselliset 340 721 kävijää ja Henie Onstad Kunstsenterissä 99 000 kävijää. Parhaillaan näyttelyyn voi tutustua Tukholman Moderna Museetissa.”

Kusama on japanilainen nykytaiteilija, joka syntyi Matsumotossa ja asui vuosina 1958–1972 Yhdysvalloissa. Hän käyttää monenlaista mediaa, kuten maalaus, kollaasi, sontakuvanveisto, performanssi, ja ympäristöinstallaatio toteuttaakseen teoksensa, joista useimmissa on nähtävänä hänen temaattinen kiinnostuksensa psykedeelisiin väreihin, toistoon ja täpläkuvioihin. Hän on pop taiteen edeltäjä, minimalisti ja feministisen taiteen edustaja. Kusama vaikutti jopa aikalaisiin kuten Andy Warholiin ja Claes Oldenburgiin. Vaikka hänet unohdettiin, hänen lähdettyä New Yorkin taide-elämästä 1970-luvun alussa, hän on nyt tunnustettu yhdeksi tärkeimmistä elävistä japanilaisista taiteilijoista sekä merkittäväksi avantgarde taiteilijaksi. Kusama on myös julkaissut kirjailija ja runoilija, ja on tehnyt merkittävää työtä elokuvan ja vaatesuunnittelun parissa. Mm. Kusaman ja Louis Vuittonin yhteistyönä syntynyt Yayoi Kusama collection julkaistiin 2012.

Itse kuulin Kusamasta pari vuotta sitten ja hänen taiteensa näkeminen on ollut siitä lähtien toivelistallani. Olin siis varsin innoissani päästessäni vihdoin sitä näkemään.

Palloja ja pallokuviointia (polka-dots) oli paljon ja erilaisilla pinnoilla. Niistä muodostui näyttäviä ja kokonaisuuksia.

23

4

Näyttelyssä oli myös 60-luvun videoita ja kuvamateriaalia, joissa Kusaman voisi kuvitella toimineen yhteisöllisesti. Keitä ovat nämä ihmiset, joiden päälle Kusama on maalannut pilkkujaan, ei kuitenkaan selvinnyt minulle.

567

Kaiken kaikkiaan, olen iloinen, että pääsin näkemään näyttelyn ja myös siksi, että hän Yayoi Kusama on saanut tunnustuksen elämäntyöstään.

8