Nick päättää piristää eronnutta ystäväänsä Jerryä lähtemällä tämän kanssa sinkkuristeilylle. Matkatoimistossa virkailija tuohtuu miehille ja päättää lähettää nämä homoristeilylle. Miesten huonoksi onneksi laiva on jo ehtinyt lähtemään satamasta, kun he huomaavat tulleensa väärään laivaan. Laiva sattuu vielä rantautumaan seuraavan kerran vasta neljän päivän kuluttua. Kuitenkin pian miesten onneksi 12-henkinen ruotsalaisnaisten ”aurinkokylpy”-maajoukkue joutuu merihätään, ja heidät pelastetaan laivaan. Nickin loppuristeily onkin pelastettu, tiellä on vain naisten vanha, suojelevainen ja kärttyinen valmentaja. Jerry puolestaan löytää seuraa laivan ainoasta naispuolisesta työntekijästä, muttei voi tälle paljastaa kuitenkaan olevansa hetero.
Kuulostaako typerältä? No sitähän koko elokuva olikin.
Satuin kääntämään eräänä iltana kanavaa TV Viidelle/Voicelle, kun sieltä oli alkamassa kyseinen elokuva. Elokuva vaikutti heti alkuun idioottimaiselta ja niin tyhmältä, että se oli aivan pakko katsoa loppuun.
Komedia on vaikea laji. Maailma on pullollaan bimbojen blondien, tiukkoja vaatteita ja huulikiiltoa käyttävien homojen sekä pulskien epätoivoisten naistenmetsästäjien täyttämiä elokuvia. Erilaisista kliseistä ja stereotypioista on helppo ottaa aihetta komedioihin, mutta mielestäni niitä alkaa olla jo liikaa. Tämän elokuvan aikana en nauranut kertaakaan, ehkä kerran korkeintaan hymyilytti. Myöskään Roger Mooren rooli hieman iäkkäämpänä homona ei ollut mitenkään huvittavaa katseltavaa, ihmettelen miksi hän on elokuvaan ylipäätänsä suostunut.
Jotta ei menisi pelkästään haukkumiseksi, täytyy mainita, että tällaiset komediat ovat siitä hyviä, että niitä katsoessa ei tarvitse erityisesti keskittyä mihinkään ja unohtuu hetkeksi kaikki muu. Jotkut elokuvat ovat niin huonoja, että niitä on jopa ihan hauska katsoa.
Ohjaaja: Mort Nathan
Käsikirjoitus: Mort Nathan, William Bigelow
Valmistusvuosi: 2002
Pääosissa: Cuba Gooding Jr., Horatio Sanz, Roselyn Sanchez, Vivica A. Fox, Roger Moore