Eyes wide open » Viikon oivallus

Sponsoripuhelu (vko 13)

Jenna — Sun, 04 Apr 2010 16:06:57 +0000

Varaan viereen kalenterin ja kynän. Kirjoitan lapulle listan asioista, jotka pitäisi mainita, jottei ne pääsisi jännityksessä unohtumaan. Numeroa näppäillessä sydän hakkaa kovemmin ja harkitsen pariin otteeseen onko nyt hyvä hetki soittaa. Lopulta painan nopeasti vihreää luuria ja tajuan etten enää kehtaa puhelua katkaistakaan. Puheluun vastataan nopeasti ja kun olen asiani saanut selitettyä huomaan, että toisessa päässä ollaan ystävällisempiä kuin oletin. Asiaan luvataan palata seuraavana päivänä. “Kiitos, hei!” – ja puhelu päättyy. Ei se ollut hirveää ollenkaan. Turhaan taas jännitin. Seuraavana päivänä selviää, että sponsori osallistuu – saamme kuvauksiin ilmaiset sämpylät ja pullat.

Seuraavalla kerralla varmasti jännittää taas ihan yhtä paljon, mutta jos sitä seuraavalla jo sitten hieman vähemmän…

Rauhallinen ja luotettava (vko 12)

Jenna — Sun, 28 Mar 2010 16:22:35 +0000

Tiimityön kurssilla tällä viikolla listasimme luokkakavereiden hyviä ominaisuuksia ja kerroimme ne ääneen. Nimettömänä paperilappuna tehtävä olisi ollut helpompi, mutta nyt piti keksiä jotain muutakin kuin se perinteinen “kiva”. Loppuen lopuksi oli kuitenkin hieno kuulla itsestään positiivisia puolia, jotka muut olivat huomanneet. Eniten minua sanottiin rauhalliseksi, luotettavaksi ja tunnolliseksi, jotka kyllä tunnistin itsestäni eivätkä ne tulleet mitenkään yllätyksenä. Oli mielenkiintoista kuulla, että olen muiden mielestä myös sisukas ja kriittinen, joita en itse ollut aikaisemmin niin tiedostanutkaan ainakaan näyttäneeni selkeästi ulospäin.
Erilaisissa testeissä kuuluin aina keskiryhmään, vaikka osittain toivoin kuuluvani selkeämmin johonkin muuhun ryhmään. Analyyseja lukiessa kuitenkin selvisi, että keskiryhmään kuuluvat ovat hyviä tiimityöskentelijöitä. Tämä yhdistettynä muiden kertomiin positiivisiin mielipiteisiin lisäsi itseluottamusta omista tiimityösketelytaidoista, jotka ovat todella tärkeitä ominaisuuksia tuottajalla.

Hyviä uutisia – onko niitä? (vko 11)

Jenna — Sun, 28 Mar 2010 16:12:51 +0000

TV:stä etenkin uutisia katsotaan melko passiivisesti. Samalla voidaan tehdä jotain muuta eikä samoja uutisia välttämättä seurata säännöllisesti. Uutislähetyksen jälkeen harvemmin jutuista keskustellaan jälkikäteen esimerkiksi kuinka hyvin se on tehty ja ketkä ovat jutun tekijöitä. Haluaisin tehdä jotain, joka herättää ajatuksia, tunteita ja keskustelua. Jotain sellaista, minkä katsoja muistaa vielä pitkään. TV-tuotannon kurssilla käsiteltiin myös mm. tv-formaatteja, joiden tuottaminen ei kuulosta ihan mahdottomalta ajatukselta, mutta mikä ei myöskään ole se ihan ykkösjuttu, ainakaan tällä hetkellä. Mihinkään ei tässä vaiheessa vielä kuitenkaan uskalla sanoa varmasti ei.

Indie-elokuva (vko 10)

Jenna — Sun, 14 Mar 2010 12:48:42 +0000

Mm. projektihallinnan kurssilla opittiin, että eteen tulevat ongelmat on pyrittävä ennakoimaan ja ratkaisemaan heti. Perjantaina vierailulla käyneet Mitä meistä tuli-elokuvan ohjaaja ja tuottaja olivat elokuvaa kuvatessaan tehneet juuri päinvastoin: Vastaan tulleet ohjelmat ohitettiin ja tehtiin välillä jotain muuta. Näinkin saatiin aikaan kuitenkin hyvä elokuva – vielä ilman SES:n rahoitusta. Tarvittiin vain itseensä uskova ja innostunut porukka sekä lisäksi hieman tuuria.

Sopimusoikeutta (vko 9)

Jenna — Sun, 07 Mar 2010 15:51:25 +0000

Torstainen sopimusoikeuden tunti oli kuin paluu lukion lakitiedon kurssille. Enkä tarkoita tätä mitenkään negatiivisessa mielessä, vaan kurssi vaikuttaa oikeasti mielenkiintoiselta ja etenkin todella tärkeältä. Peruskäsitteet olivat jääneet unholaan, mutta kyllä ne oikeussubjektit ja muut muistuivat pikkuhiljaa mieleen. Pelkkää kertausta kurssi ei todellakaan ole, vaan paljon uutta tuli opittua jo ensimmäisellä tunnilla.
Erilaisten sopimusten teko kuuluu olennaisena osana tuottajan työhön, joten on hyvä että niihin liittyvät asiat käydään huolellisesti erillisellä kurssilla läpi, ettei tarvitse itse oppia myöhemmin kantapään kautta.

SWOT, SWOT… (vko 7)

Jenna — Mon, 01 Mar 2010 14:22:32 +0000

HOPS-keskustelussa tuli käytyä viime syksynä tehtyä SWOT-analyysiä läpi. Omat vahvuuteni, heikkouteni, mahdollisuuteni ja uhkani olivat pysyneet suurin piirtein samoina. Pientä kehittymistä voi jo havaita, sillä esimerkiksi jännittäminen on vähentynyt.
Olin itse yllättynyt, kun työharjoitteluhaastattelussa en jännittänyt yhtään, ja haastattelun jälkeen oli todella hyvä fiilis. Tilannetta helpotti varmasti se, että olin aidosti kiinnostunut ja innostunut paikasta. Hiihtoloman alussa sitten jo tulikin puhelu, että sain harjoittelupaikan. Oli hienoa ja huomattavasti rennompaa aloittaa loma, kun alitajuisesti pientä ahdistusta aiheuttanut harjoittelupaikka löytyi lopulta melko helposti!

Etsin, perehdyn, selvitän (vko 6)

Jenna — Sun, 14 Feb 2010 19:08:29 +0000

Tuotantosuunnittelun kurssilla korostettiin, että tuottajan on perehdyttävä ennakkoluulottomasti ja innostuneesti asioihin, joita hän ei tiedä ja tunne. Siinä todellakin oli tällä viikolla opittavaa, kun kurssilla annettu tehtävä oli “vähemmän kiinnostava”.
Tuotantosuunnittelu aiheena on muutenkin jo haastava, eikä tilannetta helpota yhtään tehtäväksi annettu web-sivujen suunnittelu. Internetsivujen tuotantoprosessista minulla tai oikeastaan koko ryhmälläni ei ole minkäänlaista tietoa eikä kenelläkään ole siihen myöskään erityistä kiinnostusta. Tehtävä täytyy kuitenkin ottaa tosissaan, jotta tuotantosuunnittelu ja sen tekeminen hahmottuvat. Mutta niinhän se oli, että oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella.

Tiedotteilla on eroa (vko 5)

Jenna — Thu, 04 Feb 2010 15:39:59 +0000

Tällä viikolla opiskeltiin tiedotusta, joka ainakin minulle oli uutta, enkä oikein tiennyt mitä odottaa kurssilta. Paljon tuli kuitenkin opittua kaikkea hyödyllistä.
Ennen käsitin tiedotteen tylsänä paperilappuna tai sähköpostina, jota kukaan ei jaksa lukea. Tunnilla kun sitten käsittelimme ja kommentoimme erilaisia tiedotteita, huomasin kuinka tärkeitä ne ovat. Kun lopulta aloin ymmärtämään mistä on kyse, tuli niitä kritisoitua rankalla kädellä.
Ulkoasu vaikuttaa paljon. Itse en oikein edes jaksa lukea tiedotteita, jos huomaan niiden sisältävän monta riviä kirjoitusta ilman kappaleenjakoa tai jos se ylittää yhden sivun. Perehtyminen jää myös heikoksi, jos en yhdellä lukukerralla ymmärrä mistä on oikein kyse. Hyvässä tiedotteessa on erityisesti aikataulut ja muuten tärkeät tiedot selkeästi jäsenneltynä ja turha jaarittelu on jätetty pois.

Nobody knows nothing (vko 4)

Jenna — Thu, 28 Jan 2010 20:04:58 +0000

Vaikka tällä viikolla olikin vain kaksi koulupäivää, tuli torstaina käytyä oikein intensiivikurssi elokuvarahoituksesta. Luennoimassa oli tuottaja Jarkko Hentula, joka on tuottanut monia tunnettuja elokuvia Suomessa kuten FC Venus, Skavabölen pojat sekä uusimpana Jos rakastat. Luento oli todella antoisa ja päivä meni vähän liiankin nopeasti. Uutta asiaa tuli opittua taas kerran todella paljon.
Elokuva-alalla pätee sanonta “Nobody knows nothing”. Vaikka olisi kuinka pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt, ei silti pysty koskaan varmasti tietämään mikä elokuva tulee menestymään ja mikä taas ei. Lordi-elokuvasta Dark Floors oletettiin aikoinaan tulevan suuri hitti, mutta katsojamäärät jäivät lopulta vähäisiksi. Suomessa on todettu menestyvän eniten tositapahtumiin ja joihinkin hittikirjoihin perustuvat elokuvat. Toisaalta on hyvä, ettei menestystä ole esimerkiksi vain yhden tietyn genren elokuvilla. Onpahan ainakin jotain jännitettävää katsojalukuja odotellessa!

Optimismilla huonompia tuloksia? (vko 3)

Jenna — Sat, 23 Jan 2010 15:52:45 +0000

Joskus kun on tunne, että jokin asia on mennyt todella huonosti, voi yllätys ollakin positiivinen. Sama voi tapahtua myös päinvastoin.
Joulukuisen markkinoinnin tentin jälkeen oli todella hyvä tunne siitä, että tentti meni hyvin ja olin ylpeä itsestäni, kun olin lukenut ahkerasti ja mielestäni oppinut asiat. Kun sitten tällä viikolla saimme tenttitulokset, ei tulos ollutkaan yhtään sitä mitä odotin: 2. ”Mitä ihmettä, tässä on varmasti nyt sattunut jokin virhe”, oli päällimmäisenä ajatuksena mielessä. Päätin sitten jopa tarkistaa asian opettajalta, mutta mitään virhettä ei ollut tapahtunut.
Ei yksittäinen tentti nyt maailmaa kaada, ja uskon kuitenkin ymmärtäneeni tärkeimmät asiat. Olin ehkä vain liian luottavainen itseeni ja kirjoitin ylös pieniä yksityiskohtia osoittaakseni tietämykseni sen sijaan, että olisin ajatellut asioita laajemmin. Pitäisikö siis jatkossa yrittää asennoitua ”vähemmällä itseluottamuksella”? Tai ainakin kannattaisi yrittää hakea jotain syvällisempää ja kokonaisuuksien hallintaa pienien nippelitietojen tietämysten sijaan. Tuottajan työssäkin lähdetään laajemmista kokonaisuuksista ja vähitellen siirrytään yksityiskohtaisempiin…