Eyes wide open

Pacta sunt servanda (vko 9)

Jenna — Sun, 07 Mar 2010 15:51:25 +0000

“Sopimukset on pidettävä.”

Torstainen sopimusoikeuden tunti oli kuin paluu lukion lakitiedon kurssille. Enkä tarkoita tätä mitenkään negatiivisessa mielessä, vaan kurssi vaikuttaa oikeasti mielenkiintoiselta ja etenkin todella tärkeältä. Peruskäsitteet olivat jääneet unholaan, mutta kyllä ne oikeussubjektit ja muut muistuivat pikkuhiljaa mieleen. Pelkkää kertausta kurssi ei todellakaan ole, vaan paljon uutta tuli opittua jo ensimmäisellä tunnilla.
Erilaisten sopimusten teko kuuluu olennaisena osana tuottajan työhön, joten on hyvä että niihin liittyvät asiat käydään huolellisesti erillisellä kurssilla läpi, ettei tarvitse itse oppia myöhemmin kantapään kautta.

Vaihtoehtoisia näkemyksiä

Jenna — Thu, 04 Mar 2010 09:17:03 +0000

Salon taidemuseon tornissa on esillä 13.2.-14.3.2010 hankolaisen Muddle Liliuksen studionäyttely ’Vaihtoehtoisia näkemyksiä’. Näyttelyssä taiteilija kuvaa kolmea itselleen tärkeää kaupunkia, Hankoa, Pariisia ja Djiboutia. Näiden eri leveysasteilla sijaisevien kaupunkien erilaista ilmastoa, elämänrytmiä ja tunnelmia, samankaltaisuuksia ja vastakohtaisuuksia.

Salon taidemuseo Veturitallin tornissa esillä olleessa Muddle Liliuksen näyttelyssä näyttelytila oli todella hyvin valittu. Ylhäällä tornissa ja portaikossa oli erilaisia maisemakuvia. Kahdeksankulmaisessa tornissa taulut vaikuttivat kuin ikkunoilta, joista näkyi niin Hanko mereltä päin, kameleita Djiboutista kuin Pariisin talomerikin, välissä tietenkin aina oikeasta ikkunasta näkyvä Salon talvinen maisema.
Välikerroksessa puolestaan oli esillä maalauksia vesilohikäärmeistä sekä kaksi Harha-abstraktioksi nimettyä teosta eli joissa esiintyy auringonlaskun värittämä taivas ja taivas alhaalta puistosta katsottuna. Nämä kaksi viimeksimainittua eivät kuitenkaan toimineet seinällä yhtä hyvin kuin ylhäällä tornissa esillä olleet maisemat. Museon kahvilaankin oli sijoitettu muutama teos, jotka olivat tyylillisesti paljon erilaisempia ja sopivatkin siksi kokonaan eri tilaan.
Veturitallin torni mahdollistaa esillepääsyn myös pienempimuotoisille taidenäyttelyille, jotka sopivat paremmin pienempään ja intiimimpään tilaan kuin museon suurille valkoisille seinille.

SWOT, SWOT… (vko 7)

Jenna — Mon, 01 Mar 2010 14:22:32 +0000

HOPS-keskustelussa tuli käytyä viime syksynä tehtyä SWOT-analyysiä läpi. Omat vahvuuteni, heikkouteni, mahdollisuuteni ja uhkani olivat pysyneet suurin piirtein samoina. Pientä kehittymistä voi jo havaita, sillä esimerkiksi jännittäminen on vähentynyt.
Olin itse yllättynyt, kun työharjoitteluhaastattelussa en jännittänyt yhtään, ja haastattelun jälkeen oli todella hyvä fiilis. Tilannetta helpotti varmasti se, että olin aidosti kiinnostunut ja innostunut paikasta. Hiihtoloman alussa sitten jo tulikin puhelu, että sain harjoittelupaikan. Oli hienoa ja huomattavasti rennompaa aloittaa loma, kun alitajuisesti pientä ahdistusta aiheuttanut harjoittelupaikka löytyi lopulta melko helposti!

Kauko Röyhkä kirjastossa

Jenna — Sun, 14 Feb 2010 19:25:23 +0000

Turun pääkirjasto juhlisti Lainan päivää 8.2.2010 kutsumalla kirjailija ja muusikko Kauko Röyhkän kertomaan kirjallisista vaikuttimistaan keskustelutilaisuuteen. Aluksi Röyhkä kertoi omasta mielestään vaikuttavista kirjoista, jonka jälkeen yleisö sai kysellä ja kommentoida.

Tällainen keskustelutilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka Kauko Röyhkä henkilönä ei minulle ole kovinkaan tuttu. Tilana pääkirjaston musiikin osasto ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen. Varsinkin alussa asiakkaat kulkivat etualan poikki ja lainausautomaattien äänet kuuluivat hyvin tilaan, jotka tuntuivat häiritsevän itse kutakin. Toisaalta tällaiseen pieneen tilaan järjestetty tilaisuus loi tiiviin tunnelman, jolloin tarkoituksenmukaisesti tapahtuma vaikutti enemmän keskustelutilaisuudelta. Suurempi auditorio olisi vain luonut luentomaisuutta, ja tila olisi vaikuttanut paljon tyhjemmältä. Puolitoista tuntia oli tilaisuuden kestoksi riittävä, loppuvaihekaan ei tuntunut pitkästyttävältä, mutta mikään ei myöskään jäänyt kesken. Oli hyvä, että tilaisuuden “vetäjänä” toimi kirjaston henkilökunnasta yksi työntekijä, joka aloitti esittelemällä tilaisuuden ja kestoksi varatun ajan jälkeen päätti tilaisuuden hienovaraisesti.

Etsin, perehdyn, selvitän (vko 6)

Jenna — Sun, 14 Feb 2010 19:08:29 +0000

Tuotantosuunnittelun kurssilla korostettiin, että tuottajan on perehdyttävä ennakkoluulottomasti ja innostuneesti asioihin, joita hän ei tiedä ja tunne. Siinä todellakin oli tällä viikolla opittavaa, kun kurssilla annettu tehtävä oli “vähemmän kiinnostava”.
Tuotantosuunnittelu aiheena on muutenkin jo haastava, eikä tilannetta helpota yhtään tehtäväksi annettu web-sivujen suunnittelu. Internetsivujen tuotantoprosessista minulla tai oikeastaan koko ryhmälläni ei ole minkäänlaista tietoa eikä kenelläkään ole siihen myöskään erityistä kiinnostusta. Tehtävä täytyy kuitenkin ottaa tosissaan, jotta tuotantosuunnittelu ja sen tekeminen hahmottuvat. Mutta niinhän se oli, että oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella.

Tiedotteilla on eroa (vko 5)

Jenna — Thu, 04 Feb 2010 15:39:59 +0000

Tällä viikolla opiskeltiin tiedotusta, joka ainakin minulle oli uutta, enkä oikein tiennyt mitä odottaa kurssilta. Paljon tuli kuitenkin opittua kaikkea hyödyllistä.
Ennen käsitin tiedotteen tylsänä paperilappuna tai sähköpostina, jota kukaan ei jaksa lukea. Tunnilla kun sitten käsittelimme ja kommentoimme erilaisia tiedotteita, huomasin kuinka tärkeitä ne ovat. Kun lopulta aloin ymmärtämään mistä on kyse, tuli niitä kritisoitua rankalla kädellä.
Ulkoasu vaikuttaa paljon. Itse en oikein edes jaksa lukea tiedotteita, jos huomaan niiden sisältävän monta riviä kirjoitusta ilman kappaleenjakoa tai jos se ylittää yhden sivun. Perehtyminen jää myös heikoksi, jos en yhdellä lukukerralla ymmärrä mistä on oikein kyse. Hyvässä tiedotteessa on erityisesti aikataulut ja muuten tärkeät tiedot selkeästi jäsenneltynä ja turha jaarittelu on jätetty pois.

Jännitystä ennen joulua Torakkaillassa

Jenna — Tue, 02 Feb 2010 19:33:30 +0000

Torakkaillat ovat Taideakatemian esittävän taiteen opiskelijoiden esiintymisharjoituksia. Joulutorakka 16.12 käsitti pelkästään sirkuspuolen taidonnäytteitä, ja varmasti kaikille kävi selväksi, että osaamista todellakin löytyy. Illan aikana nähtiin harjoitusten lisäksi myös yksi opinnäytetyö, ja loppuhuipennuksena nähtiin huima tulishow. Jännitystä lisäsi soihtujen lentely sisätiloissa vain muutamien metrien päässä yleisöstä.
Vaikkakin torakkailta on vain harjoitus, kaipaisi se silti lisää suunnittelua. Katonrajasta roikkuvan kankaan kanssa taiteilleen naisen esitys oli muuten hieno, mutta äänitekniset ongelmat veivät osansa. Esityksen aikana soinut kappale sattui loppumaan, mutta itse esityksen oli tarkoitus jatkua, jolloin esiintyjä joutui pyytämään äänentoistosta vastannutta henkilöä laittamaan kappaleen soimaan uudelleen kesken oman esityksensä. Toisessa esityksessä puolestaan äänenvoimakkuus jäi täysin hiljaiselle, jolloin esitys alkoi kesken kappaleen ja loppui siis liian aikaisin, josta esiintyjä oli itsekin hieman hämillään. Tällaiset ongelmat kun saataisiin vältettyä, ei katsoja edes huomaisi olevansa katsomassa harjoitusesityksiä.
Täytyy joka tapauksessa korostaa, että kyseessä on vielä kuitenkin harjoitus ja tarkoitus onkin testata esityksiä. Torakkailloissa varmasti tulee käytyä useamminkin, kun sattuvat vielä olemaan ilmaisia. Seuraava Torakkailta on 17.2.2010 klo 19 sirkuksen harjoitustilassa Tekulla, Sepänkatu 1. Saa nähdä mitä tällä kertaa on tarjolla.

Joulutorakka 16.12.2009
Esiintyjinä Taideakatemian esittävän taiteen opiskelijat
Sirkuksen harjoitustila Tekulla, Sepänkatu 1

Paluu kielletylle planeetalle

Jenna — Mon, 01 Feb 2010 15:17:11 +0000

Salon lukion musiikkiteatterin esitys Bob Carltonin kirjoittamasta ja Juice Leskisen suomentamasta rockmusikaalista “Paluu kielletylle planeetalle” oli todellakin julisteessa mainittu “vauhdikkaan absurdi musiikkihulluttelu”. Taideakatemian teatterilinjalta valmistuva Elsa Ervasti sai tehtäväkseen ohjata ensimmäisen musikaalinsa lisäksi joukkoa nuoria lukiolaisia, joista osa ei ollut edes koskaan näytellyt. Kokonaisuus oli hieno, ja on mukavaa nähdä aloittelevia tähtiä eläytymässä täysillä rooleihinsa.
Lukioaikanani musiikkiteatterin esityksiä oli kaksi, jotka olivat kestoltaan paljon lyhyempiä ja sisälsivät esimerkiksi erilaisia sketsejä sekä laulu-ja tanssiesityksiä juonellisen näytelmän sijaan. Oli hienoa huomata kuinka paljon musiikkiteatteria on kehitetty näin lyhyessä ajassa. Tänä vuonna musikaali kesti väliaikoineen huimat kaksi tuntia, joten ennakkovalmisteluihin ja harjoituksiin on pitänyt käyttää paljon enemmän aikaa. Kaikilla näyttelijöillä oli omat päämikrofoninsa eikä enää joidenkin esiintyjien täytynyt käyttää käsimikkiä. Puvustukseenkin oli panostettu, olihan yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston vaatetuslinja. Ohjaajakin tuli tänä vuonna koulun ulkopuolelta.
Musikaali olisi myös mahdollista järjestää esitettäväksi lukion auditorion sijaan jossakin teatterissa. Toki lava on auditoriossa kohtalaisen suuri ja tilaa oli hyvin käytetty, mutta isompi näyttämö tekisi ympäristöstä ammattimaisemman. Teatteri mahdollistaisi myös näyttelijöille, laulajille ja bändille paremmat tilat esiintyä sekä vielä paremman äänentoiston. Eikä entinen lukiolainen tuntisi oloaan niin kuin olisi tosissaan palannut kielletylle planeetalle, takaisin lukion penkille opiskelemaan.

Paluu kielletylle planeetalle (30.1.2010)

Ohjaus – Elsa Ervasti
Koreografia – Maija Hoisko
Musiikin ohjaus – Marko Heikura
Visuaalinen suunnittelu – Eija Panttila
Yhteistyössä Salon lukion kanssa toimii Salon kansalaisopisto, Salon seudun ammattiopisto ja Salon teatteri.

Kohtaamisia korkeilla hinnoilla

Jenna — Mon, 01 Feb 2010 14:17:19 +0000

Jukka Salmisen valokuvanäyttely koostui 15 eri ihmisiä sisältävistä valokuvista ympäri maailmaa. Kaikki kuvat olivat upeita ja koskettavia. Päälimmäisenä jäi mieleen valokuva “Veljekset”, jossa pakistanilaislapset hymyilevät kameralle iloisesti, vaikka elinolosuhteet ovatkin vaatimattomat.
Mietityttämään jäi erityisesti teosten hinta. Valokuvia sai tilata kahdessa eri koossa: 82×55 cm ja 55×36 cm. Ensimmäinen on hinnaltaan 330€ ja jälkimmäinen 180€. Itse en ole kovin tietoinen taulujen hinnoista, mutta näitä pidän kuitenkin melko kalliina verrattuna esimerkiksi jo hieman tunnetumman taiteilijan akvarellimaalauksiin. Kuvaaja kun ei ole kovinkaan tunnettu, ja valokuvaus oli Salmiselle vielä melko uutta.

Ennen reissua en ollut valokuvannut ja alkumatkallakin taskukamerani oli vain esine, josta olin sen kalleuden vuoksi huolissani. Matkani loppupuolella Afrikassa olin jo kiinnostuneempi valokuvauksesta ja taskukameran sijaan tankolaukkuni täyttyi kilojen painoisesta järjestelmäkamerasta objektiiveineen.

Hintaa saattaa korottaa kuvien teettäminen: Kuvat tulostetaan huippulaadukkaalle ja erittäin kestävälle Hahnemuhle Satiinipaperille ja pohjustetaan tukevalle Dibond alumiinille. Päälle kun lisätään vielä tilavuokra ja näyttelytaulujen teettäminen, niin kyllähän siinä taitaa rahaa kulua. Huomioitava on myös kuvien aihe. Itse näin opiskelijana ei voi edes harkita taulun ostamista, vaikka muutama intensiivinen katse näyttäisi varmasti upealta olohuoneen seinällä. Hintaa pitäisi vain saada alaspäin – paljon.

Jukka Salminen
Valokuvanäyttely “Kohtaamisia”
Vanha Suurtori 3 Turku
(29.1.2010)

Nobody knows nothing (vko 4)

Jenna — Thu, 28 Jan 2010 20:04:58 +0000

Vaikka tällä viikolla olikin vain kaksi koulupäivää, tuli torstaina käytyä oikein intensiivikurssi elokuvarahoituksesta. Luennoimassa oli tuottaja Jarkko Hentula, joka on tuottanut monia tunnettuja elokuvia Suomessa kuten FC Venus, Skavabölen pojat sekä uusimpana Jos rakastat. Luento oli todella antoisa ja päivä meni vähän liiankin nopeasti. Uutta asiaa tuli opittua taas kerran todella paljon.
Elokuva-alalla pätee sanonta “Nobody knows nothing”. Vaikka olisi kuinka pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt, ei silti pysty koskaan varmasti tietämään mikä elokuva tulee menestymään ja mikä taas ei. Lordi-elokuvasta Dark Floors oletettiin aikoinaan tulevan suuri hitti, mutta katsojamäärät jäivät lopulta vähäisiksi. Suomessa on todettu menestyvän eniten tositapahtumiin ja joihinkin hittikirjoihin perustuvat elokuvat. Toisaalta on hyvä, ettei menestystä ole esimerkiksi vain yhden tietyn genren elokuvilla. Onpahan ainakin jotain jännitettävää katsojalukuja odotellessa!