Lost in CAPSLOCK

Sivusto sisältää monenlaisia, yksinkertaisia strategiapelejä joita on helppo ryhtyä aloittelijankin pelaamaan. Peleistä löytyy mm. backgammon, ristinolla, Poks-pallo ja korttipelejä.  Pelejä voi pelata yksin tai muiden kanssa. Muiden pelaajien kanssa voi myös pitää viestien ja chatin avulla yhteyttä. Sivustolle voi luoda oman avatarin, jonka ulkonäön pääsee  rakentamaan itse.

Rekisteröityminen on helppoa, nopeaa ja maksutonta. Ainoa maksullinen palvelu on ostaa Aapelilta taateleita, joiden avulla voi pelatessaan tarvittaessa ostaa esim. ylimääräisen lyönnin Poks-pallossa tai lisää peliaikaa.

Kokemusta palvelun käytöstä on. Eräässä erittäin tylsässä kesätyössä eräällä toimistolla, kun mitään tekemistä ei aina ollut, aapeli.net piristi päivääni.

Yleensä paparazzi-kuvaajat hyväksikäyttävät julkisuuden henkilöitä ansaitakseen rahaa, mutta Paris Hilton on muodostanut heidän kanssaan molemminpuolisen hyötysuhteen, jossa hän saa ilmaista mainontaa omille vaatteilleen, tuotteilleen ja itselleen.

Kesällä 2007 Paris Hilton joutui vankilaan 45 päiväksi rikottuaan ehdonalaista tuomiotaan rattijuopumuksesta. Julkisuus olisi voinut olla pelkästään negatiivista, mutta hän käytti senkin hyväkseen mainostamalla vaatteitaan. Päästessään ulos vankilasta hän tiesi, että paparazzit olisivat tietenkin jälleen paikalla. Farkut joita hän piti yllään, olivat osa hänen silloista uutta tulevaa mallistoaan. Esimerkiksi People lehti uutisoi miten hyvältä Paris Hilton näytti tuomionsa jälkeen, ja antoi yksityiskohtaiset tiedot hänen asukokonisuudestaan.

Ollessaan liikkellä Paris Hilton vaihtelee asujaan usein päivän mittaan.  Syynä tähän on se, että paparazzien ottamista kuvista ei koskaan julkaista montaa samanlaista. Kun hän näyttää aina erilaiselta, kuvia menee kaupaksi enemmän, sitä kautta niitä näkyy enemmän lehdissä ja paris Hilton saa enemmän julkisuutta. Yksinkertaista ja näppärää.

On myös tärkeää tietää se, että jotta Paris Hilton pysyy mielenkiintoisena, hänen on pidettävä huolta imagostaan kiehtovana rahaprinsessana. Hänen imagonsa on olla se suosittu, hauska tyttö, joka pääsee kaikkiin bileisiin, jota kaikki miehet haluavat ja ketä jokainen tyttö tai nainen haluaisi olla. Paris Hiltonin ystäväpiiri koostuu rikkaista ja kuuluisista, ja hän näyttäytyy lukuisissa juhlissa, gaaloissa ja punaisilla matoilla. Seksikkyys ja toisinaan jopa pehmopornomainen tyyli on osa loistavaa markkinointistrategiaa. Paris Hilton on yksi menestyneimmistä brändeistä mitä tällä hetkellä on.

Lady Gagan Lovegame-musiikkivideo alkaa jonkinnäköisillä underground-bileillä, mitä Lady Gaga emännöi jälleen kerran ilman housuja. Pari kertaa ensimmäisen minuutin aikana ruudussa näkyy Campari-pullo, mitä alkoholijuomaa tämä artistin oma jengi sitten siemailee. Tuotesijoittelua!

Lady Ga-gan imagoon kuuluu näyttävyys, glamour ja jet set elämäntyyli. Tuotesijoittelu  pyrkii yhdistämään sijoitetun tuotteen tiettyyn imagoon mikä jollakin artistilla tai muulla vastaavalla on, ja Camparin sijoittaminen Lady Ga-gan maailmaan tarjoaa massoille linkin päästä osaksi sitä, ainakin mielikuvissa.

Luonut ja käsikirjoittanut Sacha Baron Cohen. 1. kausi: Channel 4, Iso-Britannia 2000. 2. kausi: HBO, USA 2003-2004.

Boyakasha! Sacha Baron Cohen on gangstarappareita parodisoivan hahmon, Ali G:n luoja ja Da Ali G Show’n vetäjä. Show’ssa on myös muita Cohenin luomia hahmoja kuten homoseksuaali muotitoimittaja Bruno ja Kazakstanilainen toimittaja Borat.

Ohjelmassa Cohenin näyttelemät eri hahmot ovat vuorovaikutuksessa tavallisten ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä että tilanne on lavastettu. Osittain Da Ali G Show’n huumori perustuu siihen, että haastateltavien reaktiot ovat todellisia, ja joskus tunnelma on kuin piilokamerassa, tosin laadukkaassa sellaisessa. Henkilöhahmot ovat hyvin loppuun asti vietyjä, uskottavan oloisia. Ei ole ihme, että monikaan ei ole arvannut että Ali G, Borat tai Bruno eivät ole oikeita henkilöitä.

Tässä lopuksi linkki yhteen parhaimmista Ali G:n haastatteluista. Ali G haastattelee eläinlääkäriä, ja sekoittaa englanninkielen sanat veteran (veteraani) ja vetenarian (eläinlääkäri). http://www.youtube.com/watch?v=VWDP_ew8HqQ

Henkilöhahmoja sarjasta: Bruno, Ali G,  Borat.

Ohjaus ja Käsikirjoitus Quentin Tarantino Tuottaja Lawrence Bender Pääosissa Brad Pitt, Mélanie Laurent, Cristoph Waltz, Eli Roth, Michael Fassbender, Diane Kruger, Daniel Brûhl, Til Schweiger, GEdeon Burkhard, Jacky Ido, B.J. Novak, Omar Doom

Tarinan juoni on fiktiivinen, mutta käyttää hyväkseen todellisia historian tapahtumia ja henkilöhahmoja 2. maailmansodan ajalta.

Amerikkalainen luutnantti Aldo Raine johtaa Kunniattomien paskiaisten joukkoa natsien valloittamassa Ranskassa. Paskiaisten tavoite on tappaa mahdollisimman monta natsia kostoksi juutalaisiin kohdistuneista vääryyksistä. Muistoksi omanlaisesta kunniateostaan he skalpeeraavat jokaisen päänahan voitonmerkikseen. Heidän suurimpana päämääränään on toteuttaa tuhoisa Operaatio Kino korkeita natsijohtajia vastaan.

Elokuvassa on paljon parodiaa ja mustaa huumoria. Hitleristä on tehty lapsellinen vaahtoaja. Hitlerin käytös kielii alhaisesta älykkyysosamäärästä, joka vie pohjan pelottavan johtajan auktoriteetilta. Natsit yleensäkään eivät varsinaisesti ole mitenkään pelottavia, he ovat naurettavia. Voisin kansankielellä sanoa että juntteja. Hörähdin ääneen muutamassa kohtaa, kun natseja vedetään kunnolla turpaan. Väkivalta muuntautuu inhottavasta hauskaksi viihteeksi.

Henkilöhahmot ovat, natseja lukuun ottamatta, komeita sankarillisia miehiä ja kauniita voimakkaita naisia. Varsinkin Shoshanna Dreyfusia näytellyt Mélanie Laurent teki minuun suuren vaikutuksen roolisuorituksessaan päättäväisenä kostajattarena. Varsinkin kun Shoshanna Dreyfus oli nainen 1940-luvun Ranskassa, ja silti epätavallisen itsenäinen. Hänen olemuksensa huokui sitkeää voimaa.

Pitkästä aikaa elokuva, johon upposin niin täysin, etten tiennyt missä itse olin. Elokuvan tarkoituksena on luoda illuusio, johon kadottaa itsensä ja elää tarinassa. Tässä Kunniattomat paskiaiset onnistuivat.

Pääosissa Anna Walton, Morven Macbeth, Justin McDonald, Jamie King, Kate Sissons Ohjaajat Phil O’Shea ja Mark James Käsikirjoitus Phil O’Shea Tuottajat Margaret Matheson ja Michael Riley Tuotantopäällikkö Caroline Story DOP Nemone Mercer Leikkaus Mark Atkins ja Mark James

Dokumentti elämästä aidon vampyyrin kanssa. Holly kuvaa viikonloppuvampyyreita, underground-ilmiötä joka on tunnettu goottipiireissä, ja kohtaa eräällä klubilla oikean vampyyrin, Vickin.

Mieleen jäänyt kohtaus

Holly saa selville että hänen uusi tyttöystävänsä Vicki on valehdellut hänelle tekemisistään.

Vicki ei myönnä mitään, mutta lopulta kuitenkin paljastaa olleensa eräänä iltana Hollyn ystävän Bradin kanssa viikonloppuvampyyrien klubilla, ja jatkaneensa sieltä matkaa yhdessä hänen kanssaan. Holly närkästyy ja on tästä mustasukkainen, varsinkin kun Vicki väittää Bradin yrittäneen raiskata hänet. Molemmille yhteistä on se, että he kuvaavat koko ajan kaiken mitä heidän elämässään tapahtuu. Vickillä on näyttää Hollylle video, joka osoittaa hänen kertomuksensa todeksi.

He olivat klubin jälkeen menossa juomaan toistensa verta, viikonloppuvampyyrien harrastama tapa, jossa matkitaan oikeita vampyyreja. Annettuaan Vickin juoda vertaan Brad yritti lähennellä. Heille tuli riita. Videolla Vicki tappaa Bradin ja juo sen jälkeen hänen verensä. Vicki paljastaa Hollylle olevansa ihan oikea vampyyri, joka murhaa ihmisiä saadakseen verta.

Kerronnallisesti kohtaus on jäntevästi rakennettu. Dialogi ja kuvaustyyli ovat intensiivisiä ja tukevat siten hyvin toisiaan. Näyttely on uskottavaa. Pidän leikkauksen rytmistä, joka ei viivy yhdessä kuvassa liian kauaa, ja värimaailma on melko räikeä. Visuaalisesti Vampire Diary on erikoinen mainstream-elokuviin verrattuna, koska se sisältää paljon lähikuvia ja on rosoista jälkeä kotivideokameran tyyliin. Kuvaustyyli on osa elokuvaa, sillä elokuvan tarkoitus on olla Hollyn ja Vickin itse kuvaamista pätkistä koostettu dokumentti. Äänimaailma tukee hyvin eri tunnetilojen ilmaisua.

Kokonaisuudessaan elokuva ei ole yhtä vaikuttava, sillä käsikirjoitus on osittain huonosti koostettu. Joidenkin päähenkilöiden väliset suhteet ovat vaikeita tulkita. Edellä kuvailemani kohtaus on yksi niistä, joihin olin todella tyytyväinen, ja joka oli kerronnallisesti eheä.