jpaldanius on Lok 18th 2009 Luokittelematon
Jälleen yksi uusi oppiaine, joka saa katsomaan elokuvia ennalta näkemättömästä näkökulmasta. Kuvauksen perusteet saivat tarkkailemaan kuvan ja äänen soljuvaa kulkua, katsomaan miten tiettyjä teorioita sovelletaan käytännössä. Nyt sama tuli mukaan tarinankerronnan perspektiivistä. On hauskaa katsoa elokuvaa ja huomata miten tarinoiden pohjalla on jokin selkeä rakenne, jota sovelletaan.
Olen jälleen yhä enemmän oppimassa siitä, että pelkästään vapaasti juokseva luovuus ei ole se, mikä on oikea työväline taiteen tekemiseen. Toki inspiraatio tuo uudet ideat, mutta niitä ei osaa jalostaa katsomisen arvoisiksi ilman tietoa ja taitoa. Taideala on tosiaan työ siinä missä mikä tahansa työ.
Joskus kun haaveenani oli tulla taiteilijaksi, vierastin sanaa työ. Sittemmin olen oppinut että amatöörin ja ammattilaisen erottaa realistisuus siitä, miten oikeasti rakentaa ura työelämässä. Haavekuva öisin orgastisessa inspiraatiotulvassa uivasta boheemista luomassa elämää suurempaa ei pidä paikkaansa. Jos kulttuurialan ihmisten ura rakentuisi tällaisen varaan, näkemiemme tuotosten määrä vähenisi suunnattomasti.
jpaldanius on Syy 28th 2009 Luokittelematon
Olemme nyt pari viikkoa kahlanneet melkoisella vauhdilla kuvauksen perusteita läpi – kuvausta, äänitystä ja leikkausta. Joinakin päivinä on tuntunut, että kalloni natisee melkein halkeamaisillaan, kun on niin paljon uutta tietoa.
Nyt kun perusteita on oppinut, käsitän ensimmäistä kertaa KUNNOLLA miksi suuren yleisön elokuvien tekemiseen menee niin paljon aikaa ja rahaa. Se ei olekaan niin yksinkertaista puuhaa kuin naiivisti on luullut. Kaikki se tekniikka ja teoria…
Leikkaamisessa on omat sääntönsä, miten tehdä liikkuvasta kuvasta helposti seurattavaa ja rakentaa hyvä kokonaisuus. Leikkaamossa menee hurja aika katsoa kaikki kuvatu materiaali ja valita sieltä parhaimmat otokset. Sitä ennen on tullut miettiä mitä kuvataan, mistä kuvataan, millä optiikalla. Entäpä sitten valaistuskin? Ai niin olin aivan unohtaa… Käsikirjoittajat? Ohjaaja? Rahoitus? Näyttelijät? Dramaturgia? Lavastus? Kuvauspaikat ja aikataulut? Työntekijät jokainen omaan lokeroonsa ja purkittamaan! Lista kaikesta huomioon otettavasta on pitkä. Pitkä kuin Aurajoki.
Viimeisenä, isompana, harjoitustyönä tällä kuvauksen perusteiden kurssilla teemme työparini Alina Peussan kanssa 30 sekunnin mainosfilmiä. Sen määräpäivä on 2. lokakuuta perjantaina. Niinkin pienen pätkän raakamateriaalin kuvaamiseen meni noin 3 tuntia. Sitä ennen suunnittelua, sanoisinko reilun tunnin verran. Huomenna siirtämään kuvattu materiaali tietokoneelle ja leikkaamaan. Ajattelin huvikseni laskea kuinka paljon yhteensä tuohon mainokseen menee aikaa, koska mielestäni on mielenkiintoista seurata miten monen tunnin työstä seulotaan se muutama sekunti joka on katsomisen arvoista, jos edes on.
Arvostukseni elokuvien tekijöitä kohtaan on kohonnut muutaman sata prosenttia, kaikki se tieto ja taito joka on osattava vaatii melkoisesti opiskelua ja käytännön tekemistä. Samalla olen myös alkanut jännittämään että mitenköhän tulevaisuudessa tulen pärjäämään tuottajan ammatissa, miten ikinä opin käsittämään kaiken tämän!