Feed on
Posts
Comments

Digiajan arkea ja unelmia

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi pidettiin 21.–23.4.2010 Hämeenlinnassa, jossa olin mukana toisen päivän tapahtumissa. Kymmenessä esityssalissa oli ohjelmaa tarjolla runsaasti. Ihmettelen, onko tarpeen tarjota näin paljon konferenssiohjelmaa, ja jäin kaipaamaan käytäväkeskusteluja.

Toinen viihtyy paratiisisaarella, toinen tuottaa ideoita haisevassa ja hikeä virtaavassa kopissa. Maailma ei ole valmis, vaan voimme itse muuttaa sitä päivittäisillä toimillamme: miten siis muokkaamme omaa ympäristöämme, joka on jonkun suunnittelemaa ja rakentamaa? Älytaulun käytöllä pojatkin on Sipoossa saatu innostumaan englannin kielen opetuksesta. Oppiminen ei ole prosessina muuttunut sitä vauhtia kuin menetelmät ja välineet. Opiskelijalle on annettava vastuuta.

Akvaariokeskustelussa verkoston haasteista yhteisössä todettiin, että sosiaalisen median käyttö opetuksessa on verkko-oppimista tai pelkistettynä oppimista ja että keskustelua kasvokkain tarvitaan. Tämän akvaariokeskustelun jälkeen oma huoleni sosiaalisen median pelottavasta peikosta häipyi.

Minulle mieluisin oli Avia College Finavian Lennonjohto kutsuu ubioppimaan! -esitys, joka oli neljän henkilön huolellisesti valmisteltu, dynaaminen kokonaisuus. Vaikka lennonjohdon koulutuksessa on kymmenittäin erilaisia teknisiä laitteita, tärkeintä on ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus.

Jaana Szinovatz

Terveiset Reykjavikistä!

Olin DIGIS -projektin tapaamisessa Reykjavissa 2.-5.6.2010. Toteutin kevään aikana yhdessä Tallinnan yliopiston kielikeskuksen saksan opettajien kanssa osittaisen yhteiskurssin ( Finnland-Estland auf Deutsch), jonka esittelimme Islannin tapaamisessa.

Kurssin idea oli kokeilla blogialustaa saksan kielen opetuksessa. Turussa ja Tallinnassa opiskelijat valmistautuivat tahoillaan tehtävään, ja tapaaminen oli blogissa, jossa opiskelijat kommunikoivat saksan kielellä. Kurssi onnistui hienosti, ja aion ehdottomasti jatkaa blogin käyttämistä opetuksessani.

Toivon, että syksyllä saamme järjestyttyä tapahtuman, jossa voin esitellä kurssin.  Jos haluat lisätietoja heti, ota ystävällisesti yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Sanna Simola

Seminaarissa korostettiin sosiaalisen median tärkeyttä markkinoinnissa. Markkinointi pitää ottaa strategisesti mukaan yrityksen toimintaan. Pitää tietää mitä markkinoi ja kenelle, millä kanavilla, missä ajassa. Pitää hallita sosiaalisen median kokonaisuus. Pitää osata mitata markkinoinnin vaikutusta ja tuntea eri seurantatyökalut.

Mitä markkinoidaan www-sivuilla, mitä Facebookissa tai Twitterissä ja miten nämä pelaavat yhteen? Facebookiin sopii interaktiiviset toiminnot esim. Starbucksin ideointikilpailu, Twitteriin voi laittaa tilannetietoa jonkun tuotteen tai palvelun saatavuudesta. Blogi soveltuu esim. asiantuntijuuden levittämiseen. Kotisivuja voi olla sekä ns. perussivustoja, mistä kaikki tieto löytyy sekä tukisivustoja mistä tuotteen tarina löytyy, ks Reino&Aino. Sivujen pitää olla informatiiviset mutta myös sosiaaliset ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua. Hyvin menestyvät sivustot sisältävät paljon kuvia sekä tarinoita ja vetoavat tunteisiin.

Sosiaalisen median markkinoinnin salaisuus on siinä, että hallitsee mediakokonaisuuden ja tietää miten vaikutetaan missäkin, eikä vaan ole kaikissa passiivisesti läsnä. Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on suunnitelmallinen prosessi , joka vaatii osaamista ja resursseja.

Seminaari oli antoisa ajatellen kielipalvelujen markkinointia ja sosiaalisen median kouluttamista yrityksissä. Osaamme paljon ja vielä enemmän voimme kehittää!

Kouluttajana toimi Erik Pöntiskoski, strategisen markkinoinnin ja myynnin johtamisen tutkija. Ks. hänen blogiaan http://moneyandstorytelling.wordpress.com/

Marianne Renvall, yrityskoulutusvastaava

Seminaarissa kerrottiin miten aikuiskoulutus muuttuu tulevaisuudessa ja mitä koulutusten järjestäjien pitää ottaa huomioon. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia on hyvä pohja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen  http://ksk.utu.fi/tapahtuu/arkisto/Valimaki.pdf

Bengt Wahlström, ympäristöanalyytikko, kertoi meille tulevaisuuden haasteista aikuiskoulutuksen parissa. Aluksi voin todeta, etten tiennyt miten tärkeä asia ympäristön seuranta on. Ruotsin ammattikorkeakoulu Högskoleverket on vuoden aikana palkannut 9 uutta ympäristöanalyytikkoa ennakoimaan tulevien opiskelijoiden koulutustarpeita. Bengt kehotti meitä kaikkia seuraamaan ympäristöämme vähintään 2 h viikossa. Hyviä lähteitä ovat RSS-syötteet, eri ammatti-alojen ja muut  www-sivut, lehdet eli  mistä kirjoitetaan, mainokset (kertovat paljon aikamme trendeistä),  seminaarit, ”kaupungilla liikkuminen”, kulttuuri ja ennen kaikkea You Tube. Jollei itse jaksa etsiä näitä eri lähteitä, voi seurata  esim. www.trendwatching.com. tai Bengtin omaa sivustoa www.trender.net.  Bengtin mielestä emme voi suunnitella ja toteuttaa koulutusta jollemme tiedä mitä oppijan pitää tulevaisuudessa osata. Myös eurooppalainen viitekehys painottaa muita kompetensseja kuin kieli- ja viestintäosaamista,  mm. digitaalista osaamista, oppimisen oppimista, sosiaalista kompetenssia sekä aloitekykyä ja yrittäjyyttä.

Mielestäni on aina hyvä miettiä tulevaisuutta nykyhetkessä. Silloin otamme laajalti eri aspekteja huomioon, kun suunnittelemme yrityksille tai tutkinto-opiskelijoille koulutusta.

Marianne Renvall, yrityskoulutusvastaava

Kielenhuolto mielletään harmittavan usein nutturapäiseksi pilkunviilailuksi. Sitä sen ei tarvitse olla, todisti Riitta Hyvärinen, joka oli päivittämässä Turun AMK:n kielenhuoltajien kielenhuollon valmiuksia 28.5.2010. Riitta Hyvärinen työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuoltajana ja kouluttajana.

Koulutuspäivän aikana käsiteltiin paitsi uudistuneita kielenkäytön suosituksia myös palautteen antamista kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Kielenkäyttöön liittyviä suosituksia on varsin paljon, ja ne myös muuttuvat, joten kielenkäytön oppaat ovat välttämättömiä kirjoitusprosessin loppumetreillä, tekstien viimeistelyvaiheessa.

Riitta Hyvärinen vinkkasi mm. seuraavista kielenhuollon lähteistä:

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Kotus 2007

Kielitoimiston sanakirja. 1) CD- ja verkkoversio. Mukana myös Suomen asutusnimet. Kotus ja Kielikone 2008. 2) Kirja. Kotus 2006

Kielikello. Kotus ja Stellatum  1968–. Kielen­huol­lon tiedotuslehti. Ilmes­tyy neljä kertaa vuodessa. (Ruokakello 1/07, numerot ja merkit 2/06, lyhenteet 4/00, alkukirjain 3/03.) Saatavana myös CD- ja verkkoversiona (www.kielikello.fi)

www.kielikukkanen.fi (verkkolehti suomen kielestä)

www.kotus.fi

Kotus-blogi: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3207

mot.kielikone.fi/mot/valter/netmot.exe  (valtioneuvoston termipankki)

papunet.net./selkokeskus                         

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php  (Iso suomen kielioppi verkkoversiona)

http://www.suomensuojelija.fi/

www.terveysportti.fi    

www.tsk.fi

VÅRTRÄFF 2010

- työelämän koulutusvaatimukset ja innovaatiokulttuuri tämän päivän Ruotsissa ja Suomessa

Osallistuimme ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajien kevättreffien kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäiseen helteiseen päivään 19.-20.5.2010 Hanasaaressa. Treffit järjesti valtakunnallinen ruotsinopettajien HOPPET-tiimi.

Aloitimme päivän kuuntelemalla Lars J.O. Larssonin pitämää innovatiivista ja rentoa esitelmää aiheesta ruotsalaiset innovaatiot. Nämä arkipäivän innovaatiot kuten makkara, tulitikut, polkupyörän kädensijat jne. esiteltiin erittäin havainnollisesti ja esityksessä korostettiin luovuuden merkitystä tulevaisuudessa mm. työelämässä.

Inspiroivan esityksen jälkeen oli vuorossa Lennart Ståhle, joka esitteli Ruotsin korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulukoulutus Ruotsissa ei ole akateemista korkeakoulukoulutusta, vaan 1-2 vuotta kestävää ammatillista koulutusta. Saimme kuulla myös ajankohtaiskatsauksen Ruotsin poliittisesta tilanteesta ja lähestyvistä kuninkaallisista häistä.

Viimeisenä kuulimme Mia Torikan esityksen koskien suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja, identiteettiä, yrityskulttuuria. Hän korosti myös, että korkeakoulukoulutuksella ja työelämällä ei ole kovinkaan paljon tekemistä toistensa kanssa Ruotsissa.

Mielenkiintoisen päivän aikana tuli esille monissa kohdin kieli- ja viestintätaitojen merkitys. Näillä taidoilla, joita opetamme opiskelijoillemme on suuri merkitys tämän päivän työelämässä sekä viestin perillemenossa.

Minna Björkberg-Suominen ja Ritva Minni

Osallistuin insinöörikoulutuksen foorumiin Hämeenlinnassa 17.-18.3.2010. Koulutuksen tavoitteena oli insinöörikoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta maailmanlaajuisessa toiminnassa vuorovaikutustaidot, kielitaito, kansainvälisyys, verkostoituminen ja  business intelligence korostuvat. Varsinkin kykyä hahmottaa asioita laaja-alaisesti vaaditaan. Työelämässä ei kysytäkään, että mistä tulet vaan mitä osaat.

Inssifoorumin luentomateriaali on saatavilla osoitteessa www.inssihanke.fi/foorumi2010, jossa on julkaistu rinnakkaissessioiden sisältö kokonaisuudessaan.

Opetuksen suunnittelussa tulisikin korostaa sitä, että insinöörin ammattiosaamiseen kuuluu sekä tekninen ymmärrys että vahva viestinnän osaaminen. Kieltenopettajilla olisikin mielestäni paljon annettavaa ammattiaineiden opetukseen, koska substanssi pelkästään ei riitä, tarvitaan myös kieli- ja viestintätaitoja.

Anne Antero

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti hanketietoiskun 4.5.2010. Tapahtumassa esiteltiin tämän hetken ELY-keskuksen toimintaa ja annettiin vinkkejä hankehakuun. Tällä hetkellä rahoitetaan ESR-rahoituksella (Euroopan sosiaalirahasto) vain työllisyyttä tukevia toimintoja (toimintalinja 2).  ESR-rahoituksen uudet painopisteet päätetään syksyllä 2011, jolloin myös uusi hakukierros avataan.  EAKR-rahoituksella (Euroopan aluekehitysrahasto) rahoitetaan nyt erityisesti ympäristöteknologiaa hyödyntäviä hankkeita.

ELY-keskuksen aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen esitteli hyvän hankkeen tunnusmerkkejä, joita ovat mm. tarkka esiselvitys ennen hakuprosessin aloitusta, konkreettiset toimintasuunnitelmat jo hakuvaiheessa, kekseliäs mutta olemassa olevaa tukeva idea sekä selvä ja yksinkertainen tavoite. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsi mm. uudella konseptilla toimivan laajan matkailuhankkeen.

Mikäli teillä on hyviä hankeideoita, niin ottakaa yhteyttä marjo.joshi@turkuamk.fi tai soittakaa 040 355 0378, niin viedään asiaa eteenpäin ja pohditaan mahdollisia rahoituskanavia. Hankkeiden aloittamiseen on mahdollista hakea myös AMK:n sisäistä T&K-rahaa.

Summary:

The Centre for Economic Development, Transport and the Environment held an event to inform of current funding for new projects. At the moment they European Social Fund is funding mainly projects that support the unemployed and activities that will increase possibilities for employment. European Regional Development Fund is interested in projects that utilize environmental technology. The organizers also discussed features of a good project. If you have an idea that you would like to develop into a project, please contact marjo.joshi@turkuamk.fi.

Olin kuuntelemassa Hanne Kolin esitystä osaamisperustaisista opetussuunnitelmista. Iltapäivän materiaalit löytyvät Messin linkistä.

Pohdittiin kysymyksiä, mitä on oppiminen ja osaaminen, kenen näkökulmasta opetuksen (lue: oppimisen) suunnittelua tehdään, ja suunnitellaanko yhdessä ja millaisissa ryhmissä. Keskeistä osaamisten kuvauksessa on myös se, miten kuvaukset kytkeytyvät AHOT-käytänteihin, kun opiskelijat kuvaavat aiemmin hankittua osaamistaan suhteutettun opintojaksojen osaamistavoitteisiin.

Suunnittelemme Hanne Kolin koulutuspäivää kieltenopettajille syksyn 2010 koulutuskalenteriin.
t. Minna

CIMO järjesti maaliskuun lopussa Helsingissä päivän tilaisuuden kieli- ja kulttuuritaidoista. Päivän aikana useissa esityksissä korostettiin monipuolisen kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osallistujat olivat toiselta asteelta, korkekouluista ja opetushallituksesta, kielten opettajia ja kansainvälisten asioiden parissa työskenteleviä.
Alla linkki (ainakin osoite) mielenkiintoisiin esityksiin.
https://www.cimo.fi/eman/ShowEvent.phx?eid=eman.1522

Terveisin

Ulla Pärkö

Older Posts »