Kielenhuolto mielletään harmittavan usein nutturapäiseksi pilkunviilailuksi. Sitä sen ei tarvitse olla, todisti Riitta Hyvärinen, joka oli päivittämässä Turun AMK:n kielenhuoltajien kielenhuollon valmiuksia 28.5.2010. Riitta Hyvärinen työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuoltajana ja kouluttajana.
Koulutuspäivän aikana käsiteltiin paitsi uudistuneita kielenkäytön suosituksia myös palautteen antamista kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Kielenkäyttöön liittyviä suosituksia on varsin paljon, ja ne myös muuttuvat, joten kielenkäytön oppaat ovat välttämättömiä kirjoitusprosessin loppumetreillä, tekstien viimeistelyvaiheessa.
Riitta Hyvärinen vinkkasi mm. seuraavista kielenhuollon lähteistä:
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Kotus 2007
Kielitoimiston sanakirja. 1) CD- ja verkkoversio. Mukana myös Suomen asutusnimet. Kotus ja Kielikone 2008. 2) Kirja. Kotus 2006
Kielikello. Kotus ja Stellatum 1968–. Kielenhuollon tiedotuslehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. (Ruokakello 1/07, numerot ja merkit 2/06, lyhenteet 4/00, alkukirjain 3/03.) Saatavana myös CD- ja verkkoversiona (www.kielikello.fi)
www.kielikukkanen.fi (verkkolehti suomen kielestä)
Kotus-blogi: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3207
mot.kielikone.fi/mot/valter/netmot.exe (valtioneuvoston termipankki)
papunet.net./selkokeskus
http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php (Iso suomen kielioppi verkkoversiona)
http://www.suomensuojelija.fi/
www.terveysportti.fi
www.tsk.fi