Koulutusblogi löytyy jatkossa Messistä kieltenopettajien työtilasta.

- Heikki

Osallistuimme ITK-päiville Hämeenlinnassa, jossa Sanna esitteli posterinsa ja yhdessä tutustuimme monipuolisesti päivien tarjontaan. 

Sara:

Conex – Mobiilivuorovaikutusta esityksiin Twitter-sovelluksen avulla

Tärkein ajatus Conexin palvelussa oli mielestäni seminaarin, luennon tai muun tilaisuuden aloittaminen ja jatkaminen verkossa: aiheesta voidaan keskustella ennen tilaisuutta, sen aikana ja tilaisuuden jälkeen. Esityksen idea oli nimenomaan Twitterin käyttö keskustelussa, mutta mielestäni ideaa voisi soveltaa hyvin esimerkiksi Optima-ympäristöön opetuksessa.

Otsikon linkistä näkyy, miten Conex on soveltanut ajatustaan ITK-päivien esityksissä: ohjelman vieressä on alusta, johon osallistujat saavat kommentoida Twitterin kautta tai suoraan sivustolla, mikäli Twitter-tiliä ei omista.

Repositories challenging Google

Foorumiesityksessä kerrottiin Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa oli verrattu Googlea ja LOR:ien (Learning Objective Repositories) käyttöä verkko-oppimateriaalien etsimisessä. LOR:ien ideana on koota erilaisia linkkejä hyviin oppimateriaaleihin. Tutkimuksessa käytetty LOR oli eri EU-maiden opetusministeriöiden ylläpitämä LRE (Learning Resource Exchange for Schools http://lre.eun.org ). Tutkimustuloksena oli, etteivät LOR:it vielä päihitä Googlea tiedonhankkimisessa. LRE kuitenkin vaikutti mielenkiintoiselta tietopankilta, jotta voi varmasti hyödyntää opetuksessa. Lisäksi tietopankkien kehittämisessä voisi olla ideaa projektille.

Mitä huominen tuo tullessaan?

Tulevaisuuden kuvia maalailivat Jukka Ruponen IBM:ltä ja Teemu Arina Dicole Oy:stä. IBM:n edustaja kertoi tulevaisuuden Watson-nimisestä tietokoneesta, joka on päihittänyt ihmisen Jeopardy-tietovisassa. Tutustu Watsonin tarinaan täällä: http://www.youtube.com/watch?v=FC3IryWr4c8

Teemu Arina kertoi ajatuksistaan tulevaisuuden pilvimaailmassa. Tutustu Arinan blogiin täällä: http://tarina.blogging.fi/blog/

Ja katso kummankin esitys kokonaisuudessaan täältä: http://itk.fi/ohjelma/ohjelma/179

Kouluttajakoulutusta verkossa kolmannella sektorilla

OK-opintokeskus tarjoaa vapaaehtoistyöntekijöille koulutusta. Tutustu heidän verkkomateriaaleihin täällä: http://www.ok-opintokeskus.fi/verkko-oppimateriaalit Esimerkiksi boksista  löytyy varmasti monia käytännön vinkkejä.

Mielenkiintoisinta OK-opintokeskuksen esityksessä oli heidän tapansa yhteen sovittaa Optima ja sosiaalisen media koulutuksessa. Optimassa jaetaan vain tehtävänannot, yhteystiedot ym. ja varsinaiset tehtävät tuotetaan erilaisiin sosiaalisen median palveluihin (avoimiin tai suljettuihin). Näin tuotetut materiaalit ovat opiskelijoiden käytössä vielä koulutuksen jälkeenkin, kun Optima on suljettu. Sosiaalisessa mediassa käytetään vain muutamia palveluita, jotta aika ei kuluisi vain uusien ohjelmien opetteluun, esimerkiksi tekstejä kirjoitetaan blogeihin, hyödyllisiä linkkejä kerätään Delicious-sivustolle tai muihin linkkien jakopalveluihin ja keskustelua käydään Facebookissa.

Sanna:

Esittelin posterinäyttelyssä DIGIS –projektin aikaansaannoksen.

http://itk.fi/ohjelma/posteri/4

Kyse oli Tallinnan yliopiston saksan kielen opettajan Laine Paavon kanssa yhteistyössä tehdystä kurssista ” Finnland – Estland auf Deutsch”.  Kurssin ideana oli tavata blogissa, jossa Turun ja Tallinnan saksan opiskelijat kertoivat omasta maastaan saksan kielellä. Kurssi oli onnistunut kokeilu, ja olenkin jatkanut blogin käyttöä opetuksessani. Toivon, että kollegani innostuvat tästä mahdollisuudesta, ja ottavat minuun yhteyttä. Mielelläni kerron omista kokemuksistani.

Seurasin esityksen EduFeedr – Tool for Open Courses with Blogs.

http://www.edufeedr.net/

EduFeedr on työkalu, joka kokoaa, usein hyvin hajoavan , verkossa tapahtuvan oppimisen.  Avoimet kurssit eivät siis tapahdu oppimisympäristössä (Moodle, OPTIMA) vaan esim. blogeissa ja wikeissä. Erityisesti huomioin EduFeedrin ominaisuudet. Osallistuminen/ aktiivisuus on kaikkien nähtävissä visualisoituna , kuka on kenenkin kanssa kommunikoitunut piirtyy viivoilla. Tämä varmasti luo painetta olla aktiivinen. Samoin työkalussa on osallistujilla oma profiili vrt. FB.

Hanna Teräs, joka meille on tuttu elokuun 2010 koulutuspäivistä, oli kollegansa Marjatta Myllylän kanssa esiintymässä otsikolla ” Opettajankoulutusta tietämysyhteiskunnan globaaliin työelämään”.

http://hannateras.com/

Viestinä meille kaikille tuon ajatuksen: vaikka olemme jo koulutuksemme saaneet, täytyy meidän kaikkien kieltenopettajien jatkokouluttaa itseämme, jotta  pysymme mukana. Pölyttyä ei pidä. ITK –päiville osallistuminen poistaa mukavasti pölyt, ja antaa ideoita omaan työhön.

Mutta loppuun: Sveitsistä oli oman näkemyksensä esittämässä Pierre Dillenbourg, esityksen nimi oli iskevä Teacher Power. Hänellä oma näkemyksensä, mikä on täysin allekirjoitettava, eikö totta?

Käykää katsomassa Lari Kotilaisen päätösluento, “Suomen kieli sosiaalisessa mediassa – rappio vai uusi mahdollisuus?”

Sara Pietilä ja Sanna Simola

25.-26.3.2011 pidetyn ICC:n (www.icc-languages.eu) konferenssin aiheena oli tänä vuonna monikielisyys ja –kulttuurisuus opetuksessa. Pidin konferenssissa esityksen aiheesta ’Get Finternational – Learn Cultures through Participation’. Esityksessäni käsittelin nonformaalin oppimisen tärkeyttä kulttuuriymmärryksen ja kulttuurien välistä viestinnän saralla,  tuoden opiskelijan aktiiviseksi osaksi kohdekulttuurin yhteiskuntaa, verkostoja ja tapakulttuuria.

Osallistuin myös konferenssin aikana pidettyyn  ICC:n vuosikokoukseen kielikoulutuskeskuksen päällikön Scheininin edustajana. Kokouksessa käsiteltiin mm. ICC:n näkyvyyttä ja tunnettavuutta maailmalla. Tämän lisäksi osallistuin useisiin luentoihin, joista lyhyesti muutama sana alla.

• Russell Stannardin verkkosivusto www.teachertrainingvideos.com on saavuttanut suuren suosion opettajien keskuudessa. Sivustolla on ilmaisia videoita, jotka opastava opettajia teknologian käyttöön opetuksessa. Sivusto on voittanut kielten opetukseen ja innovaatioon liittyviä palkintoja Englannissa. Stannard opettaa tällä hetkellä Warwickin yliopiston soveltavien kielitieteiden laitoksella.
• Paneelikeskustelussa asiantuntijat kielten, viestinnän ja kulttuurin alalta keskustelivat, miten integroida eri kulttuuritaustaiset opiskelijat muuhun ryhmään unohtamatta kuitenkaan heidän omaa taustaansa. Tähän liittyen he keskustelivat myös kulttuurikoulutuksen riittämättömyydestä tämän hetkisessä opettajankoulutuksessa. Myös teknologian soveltaminen opetukseen oli yksi keskustelun teemoista.
• Kulttuurien välistä viestintää pohdittiin eri luennoilla myös maahanmuuttajien kannalta, ja keskeiseksi kysymykseksi nousi, miten paljon tulisi omaksua kohdekulttuurin tapoja ja kulttuuria, ja miten paljon säilyttää omaansa. Myös opettajan roolista tässä prosessissa keskusteltiin, ja koettiin, että myös opettajan tulee osata tasapainotella eri kulttuurien välissä. Tärkeäksi koettiin se, ettei maahanmuuttajia kohdella eri tavoin kuin muita, koska tällöin heidän asemansa yhteiskunnassa saattaisi korostua negatiivisessa mielessä.
• ELATACS European Language Teachers Assessment and Certification –hanke (www.eltacs.eu) pilotoi kieltenopettajille tehtyä Euroopan laajuista sertifikaattia (EUROLTA), jossa on mahdollista täydentää opettajankoulutustaan erikoistumalla mm. tekonologiapainotteiseen opetukseen tai ammatilliseen opetukseen. Koulutuksien pilotointi alkaa myöhemmin tänä vuonna. Hankkeella on EU-rahoitus.
• Business Spotlight (www.business-spotlight.de) on 10 vuotta toiminut julkaisu englannin kielen opetukseen saksassa.  Neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä julkaisussa käsitellään liike-elämän aihepiirejä, sanastoja, fraaseja jne. Verkosta löytyvät mm. videot ja  podcastit. Materiaalin tukikieli on saksa, mutta osa materiaalista on täysin englanniksi, joten sekä englannin että saksan kielten opettajien kannattaa vilkaista seuraavia linkkejä: www.business-spotlight.de/language-skills,  www.sprachen-download.de , www.dalango.com ,www.sprachtest.de, www.sprachenshop.de

Konferenssin parasta antia oli nähdä, mitä muualla Euroopassa ajatellaan monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta opetuksessa.

Käytännön tasolla yhdessä ajattelemiseen osallistuimme henkilöstön valmennuspäivässä 18.3., kun pohdimme, mitä innovaatiopedagogiikka on käytännön taitoina ja oppimismenetelminä. Kohinasäädin, open space -menetelmä, wow-hups-apua-idea-menetelmä, roolikartta ja perinteisen presentaation muuttaminen vuorovaikutteiseksi olivat päivän keskeisimmät työskentelytavat. Meitä valmensivat Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Humap Oy:stä. Päivän aikana testattiin erikokoisten ryhmien työmenetelmiä. Päivän päätteeksi keskusteltiin siitä, miten menetelmiä voi käytännössä hyödyntää omassa työssä.

Innostuin menetelmistä ja käytin wow-hups-apua-idea-menetelmää muun muassa tulevien kurssien suunnittelun työkaluna. Wow-osiossa opiskelijat miettivät, mistä kurssilla innostui tai mikä sytytti. Hups-osiossa pääsee kertomaan, mikä meni pieleen tai mitä pitäisi parantaa. Apua-osiossa opiskelija voi kertoa, missä edelleen tarvittaisiin koulutusta tai ohjausta. Idea-osiossa pohdiskellaan, missä muualla voisi opittuja asioita hyödyntää. Tuloksena on monipuolinen kuvaus siitä, missä kurssilla onnistuttiin, mitä vielä pitäisi kehittää ja miten laaja-alaisena kurssilla opittuja taitoja pidetään.

Vaikka menetelmiin hullaantuisi, pitäisi muistaa, että menetelmät ovat alisteisia oppimistavoitteille. Pedagogisen kehittymisen lisäksi innovatiiviset työskentelymenetelmät ovat mielestäni myös työssäjaksamiskeino.  Sen vuoksi uskallan jo etukäteen suositella käsikirjaa, joka valmennuksessa valituista menetelmistä tuotetaan koko henkilöstön käytettäväksi.

Anne Antero

ESR-hankkeiden käynnistystilaisuus 7.3.2011 @ Opetushallitus, Helsinki
Käynnistystilaisuus oli tarkoitettu vuonna 2011 alkavien Opetushallituksen rahoittamien ESR-hankkeiden vastuuhenkilöille. Itse olin paikalla S2V-projektin assistenttina.

Päivän ohjelma jakautui kolmeen aihealueeseen: rahoituspäätöksen ja sen liitteiden merkitykseen ESR-projektien toteutuksessa, hankkeen talousseurantaan sekä määrälliseen ja laadulliseen seurantaan. Tilaisuuden materiaaleihin voi käydä tutustumassa täällä.

Alkupuheessa lueteltiin yleisiä hankkeen onnistumisen edellytyksiä:
-    sitoutuminen
-    riittävät ja oikein kohdennetut resurssit
-    toimiva ohjausryhmätyöskentely ja kehittämisote
-    jatkuva arviointi (vertais- ja itsearviointi)
-    tahto ja asenne
-    ohjeiden omatoiminen seuranta

Edellä mainituista aiheista painotettiin etenkin toimivaa ohjausryhmätyöskentelyä ja ohjeiden omatoimista seurantaa. Ohjausryhmä ei ole oikeudellisessa vastuussa hankkeen toteutumisesta, eikä se voi tehdä rahoittajaviranomaisille kuuluvia päätöksiä. Ohjausryhmän keskeisin tehtävä on hankesuunnitelman toteutumisen seuranta sekä toiminnan ohjaus. Toimivalla ohjausryhmällä on oikeus oikeasti jokin funktio ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, eikä se toimi vain pelkkänä ”kumileimasimena”.

Ohjeiden omatoimisesta seurannasta käytettiin vertausta: Jos ajat päin punaisia liikenteessä ja poliisi pysäyttää sinut, et pääse pälkähästä, vaikka sanoisit ”En tiennyt, että se on lainvastaista”. Sama pätee myös projekteihin ja tästä syystä on tärkeää, että projektin vastuuhenkilöt tutustuvat rahoituspäätöksen taustalla olevaan säädösperustaan. Iltalukemiseksi suositeltiin etenkin seuraavia säädöksiä:

Valtionavustuslaki (688/2001)
Rakennerahastolaki (1401/2006)
Rakennerahastoja koskevat hallintoviranomaisen ohjeet 22.12.2010
Laki julkisista hankinnoista (348/2007)
Henkilötietolaki (523/1999)
Milloin saa tehdä henkilörekistereitä ja millaisia tietoja niissä saa olla?
Tekijänoikeuslaki (404/1961)
Kun hankkeen rahoitus otetaan vastaan, taloudelliset tekijänoikeudet siirtyvät rahoittajalle. On huomioitavat, että asiasta sovittu tekijän kanssa (esim. opetusmateriaalit tai esitteiden valokuvien tekijänoikeudet)

Hankkeen talousseurannassa kannattaa huomioida seuraavat asiat:
-    Se mitä ei ole dokumentoitu – sitä ei ole tehty
-    Audit Trail – kaikesta projektiin liittyvästä aineistosta on yksiselitteisesti käytävä ilmi, että ne kuuluvat projektiin.
-    Varmista, mitkä ovat hyväksyttäviä eli tukikelpoisia kustannuksia ESR-projekteissa. Tukikelpoisuusohje (rahoituspäätöksen liite nro 2) löytyy täältä.
-    Omarahoitusosuuden toteutumista kannattaa seurata säännöllisesti projektin alusta alkaen, koska jos omarahoitusosuus ei täyty, ei projektirahoitusta makseta täytenä.

Hankkeen määrällinen seuranta tarkoittaa seurantalomaketta ja laadullinen seuranta maksatushakemuksen tiivistelmän liitettä sekä väli- ja loppuraportteja. Etenkin laadullisen seurannan suhteen painotettiin erityisesti sitä, että se on myös toteuttajille itselleen hyvä työkalu prosessoida ja tehdä näkyväksi hankkeen toimintaa muille. Väliraporttien suhteen toivottiin, että niissä otettaisiin huomioon myös laaja yhteiskunnallinen konteksti.

Lisätietoja ESR-projekteista löytyy muun muassa näiltä sivuilta:

www.oph.fi/esr (katso mm. rahoituspäätös ja sen liitteet sekä maksatushakemus ja sen lomakkeet)

www.rakennerahastot.fi (katso mm. Hakijalle-osio sekä Viranomaisille-osiosta Hallintoviranomaisen ohjeet -> Rakennerahastoja koskevat hallintoviranomaisen ohjeet 22.12.2010)

Tutustu kielikoulutuskeskuksen käynnissä oleviin projekteihin Messissä.

Teimme tutustumismatkan Alankomaihin, jossa Marjo Joshi tutustui S2V-projektin nimissä siihen, miten Alankomaissa toteutetaan maahanmuuttajien kielen opetus. Alla Marjon kertomaa:

Torstaina 27.1.2011 tutustuimme ROC-koulutuskeskuksessa (aikuisten ammatillinen jatkokoulutuskeskus) aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen. Koulussa opetetaan maahanmuuttajille hollannin kieltä ja kulttuuria.  Koulutukset valmistavat heitä kielitestiä varten, joka on pakollinen kaikille maahanmuuttajille.

Luokassa opettaja käytti opetuksen tukena ohjelmaa ’At Home in the Netherlands’. Jokaisen tunnin alussa näytetään ohjelmaan kuuluva video, jonka perusteella opiskelijat tekevät mm. sanasto- ja lauseharjoituksia. Luokka oli eriytetty siten, että pidemmällä olevat opiskelijat tekivät tietokoneilla ohjelmaan kuuluvia moduuleja. Webpohjaisen ohjelman käyttö mahdollistaa sen, että jokainen opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa kurssilla. Jokaisen moduulien lopussa on testi, ja opettaja näkee opiskelijoiden edistymisen ohjelman raportointityökalun avulla. Kielitestin voi suorittaa joko tekemällä neljä testiä, tai vaihtoehtoisesti kaksi testiä ja portfolio. Portfoliossa tuotetaan joko 10 tai 20 todistetta aidoista viestintätilanteista.

Vierailimme torstaina myös Utrechtin ammattikorkeakoulussa. Tutustuimme siellä heidän opettajienkoulutuslaitokseen, ja keskustelimme ensi vuonna avattavasta kielikoulutuskeskuksesta. Opettajankoulutuslaitos sijaitsee uudessa rakennuksessa, jossa kaikki tilat on suunniteltu pedagogisesti tukemaan oppimista.

Perjantaina 28.1.2011vierailimme CINOP:ssa, joka on yksityinen, kansainvälinen tutkimukseen ja konsultointiin erikoistunut keskus, jonka painopisteinä ovat elinikäinen oppiminen, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus ja henkilöstön kehittäminen. CINOP:n edustajat esittelivät mm. ruotsalaisen partnerin kanssa yhteistyössä tehtyä kvalitatiivista tutkimusta ‘ICT use in L2 education for adult migrants’. Lisäksi IT-Preneurs -yrityksen edustaja kertoi tuotteestaan ‘At Home in the Netherlands’ ja ‘The Virtual Neighbourhood’, jotka ovat tuotteita L2-kielen opetukseen maahanmuuttajille Hollannissa. Tämän lisäkis kuulimme uusista verkkotuotteista kieltenopetukseen: Drillster ja Alane Newsreader for L2 readers (Knowble).

Minun tehtävänäni oli tutustua Utrechtin ammattikorkeakouluun, jossa minut tutustutettiin monipuolisesti oppilaitoksen toimintaan. Mielenkiintoisempana asiana pidin heidän projektiaan, jossa on pyritty videoimaan luentoja sekä yhteisöllisesti poimimaan luentojen avainsanat (opiskelijat lisäävät videoesityksiin tagit). Tämä on mielestäni hyvä esimerkki sosiaalisen median hyötykäytöstä. Kuten Marjo jo mainitsi, kielikoulutuskeskus on heillä vielä suunnitteilla.

Turun AMK:sta lähtee opiskelijoita opiskelija-vaihtoon Utrechtiin, minkä olen huomannut omilla saksan tunneillani. Olen tyytyväinen, että jatkossa voin paremmin kannustaa opiskelijoita ko. oppilaitokseen.

CINOP:issa meille esiteltiin Drillster ja Alane Newsreader for L2 readers ( Knowble), jotka  mielstäni toimisivat parhaiten yhdistettynä, ja toisivat kielenopetukseemme uuden tehokkaan tavan edistää oppimista. Tutustukaa linkkeihin!

Mielellämme vastaavamme lisäkysymyksiin, joita toivottavasti tekstimme teissä herätti.

Marjo Joshi ja Sanna Simola

Henkilöstön kv-koulutus alkaa 11.2. klo 9-12 aiheella korkeakoulutuksen kansainvälistyminen.

Päivät ja aiheet ovat siis (aina klo 9-12 ICT-talossa):

11.2. Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen
18.3. Kv-yhteistyö ja liikkuvuus
15.4. Kansainvälisyys opetuksessa ja muussa AMK-työssä
6.5. Kansainvälinen hanketoiminta ja koulutusvienti

Ensimmäisen koulutuspäivän ohjelma on alla. Koulutuksesta on tietoa myös Messin etusivulla ja henkilöstön tapahtumakalenterissa.

Ilmoittautumiset 4.2. mennessä:
https://e-lomake.turkuamk.fi/lomakkeet/1171/lomake.html

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen
11.2. klo 8.45-12.00
ICT-talo, Joukahaisenkatu 3, luentosali Sigma

klo 8.45 Kahvitarjoilu
klo 9.00-9.15 Tervetuloa & yleistä kevään kv-koulutuksesta
(Kv- päällikkö Kirsti Virtanen, kv-suunnittelija Mari Tauriainen)
klo 9.15-10.15 Kansainvälistymisen taustaa ja tulevaisuuden näkymiä
(Yliopettaja, KTT Minna Söderqvist, KYAMK)
10.15-11.00 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiat ja niiden toimeenpano OKM:n näkökulmasta
(Tiina Vihma-Purovaara, Opetusneuvos, OKM)
11.00-11.20 Turun AMK:n kansainvälistymisen tavoitteet
(Kv-päällikkö Kirsti Virtanen)
11.20-12.00 Keskustelua
12.00 Tilaisuuden lopetus

Suoritan Suomi toisena ja vieraana kielenä -opintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa ja olen opintojeni myötä oppinut tiedostamaan entistä selkeämmin eron vieraan kielen opetuksen ja toisen kielen opetuksen välillä. Toisen kielen oppija tarvitsee yleensä kohdekieltä jo alusta lähtien erilaisissa arkipäivän tilanteissa, ja siksi suullinen kielitaito opitaankin usein ennen kirjallista kielitaitoa. Tämä tulee huomioida myös opetuksessa, jonka tehtävänä on tukea luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista sekä ohjata oppijaa siirtämään opitut asiat välittömästi käytäntöön. Lisäksi toisen kielen opetuksessa on huomioitava ennen kaikkea työllistymiseen, jatkokoulutusvalmiuksiin sekä työelämässä menestymiseen liittyvät vaatimukset. Nyky-yhteiskunnassa ja työelämässä kieli- ja viestintätaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti, ja siksi näiden taitojen kehittäminen on maahanmuuttajien kohdalla osa syrjäytymisen estämistä.

Opinnoissani on korostunut se, että kielitaidossa ei ole kysymys vain rakenteiden oikeellisuudesta eli tarkkuudesta. Sen lisäksi kielitaito koostuu myös sujuvuudesta ja kompleksisuudesta sekä viestintätaidoista, jotka ovat erilaisten käyttäytymiseen ja kulttuuriin liittyvien käytäntöjen hallintaa. Näiden kaikkien kielitaidon osa-alueiden tulisi olla läsnä myös opetuksessa ja sen arvioinnissa. Pelkkä kielen rakenteiden osaaminen ja se, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, ei aina riitä. Jos maahanmuuttaja ikään kuin kääntää kielenoppimiskykynsä pois päältä siinä vaiheessa, kun ajattelee jo jotenkin pärjäävänsä Suomessa ja suomen kielellä, voi häneltä sulkeutua monia ovia.

Aion hyödyntää ja jakaa opintojeni antia Opetushallituksen hankkeessa, jossa tuotetaan suomen kielen verkko-oppimateriaalia aikuisille maahanmuuttajille. Myös oppimateriaalia laadittaessa on huomioitava kaikki kielitaidon osa-alueet ja tarjottava oppijalle tilaisuus niiden harjoittelemiseen mahdollisimman autenttisesti alusta asti. Yhtenä tärkeänä ohjenuorana aion pitää mielessäni sen, että edes oppimateriaalin autenttisuus ei johda tehokkaaseen oppimiseen, ellei myös itse harjoittelu ole autenttista.

Tiina Hirard

Seinäjoella kieltenopettajista paikalla olivat Ulla Pärkö, Mervi Varhelahti ja allekirjoittanut.

Ohjelman näette alla:

http://www.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_palveluja/Seminaarit/Ammattikorkeakoulujen_kielten_ja_viestinnan_opettajien_neuvottelupaivat_2010/Ohjelma.iw3

 abstraktit  ja esitykset alla:

http://www.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_palveluja/Seminaarit/Ammattikorkeakoulujen_kielten_ja_viestinnan_opettajien_neuvottelupaivat_2010/Abstarktit_ja_seminaarin_esitykset.iw3

Päivien tärkein viesti, jonka haluan välittää teille hyvät kollegat on:

Osallistukaa, verkostoitukaa,  käykää “tuulettumassa” eri kielten opettajille tarkoitetuissa tilaisuuksissa, sillä tämä synnyttää uusia ideoita,  ja antaa uutta pontta työhön. Uskon myös Ullan ja Mervin olevan samaa mieltä;  matkailu Seinäjoen suuntaan avarsi!

Minulle jäi parhaiten mieleen ao. esitys:

http://www.slideshare.net/saukkorauta/voihan-virtuaali-2010%20

Loppuun todella mukava linkki; enjoy!

http://saukkorauta.wordpress.com/

terveisin

Sanna Simola

Osallistuin 4.–11.10.2010 Hämeen kesäyliopiston järjestämälle elämäkerrallisen kirjoittamisen kurssille Santorinin saarella Kreikassa. Kurssi oli yksi elämäni tähän asti parhaista koulutuskokemuksista – sitä mitä olin odottanut lukiovuosista asti.

Kurssilla hyödynnettiin amerikkalaisen kuvataiteilijan, kirjailijan ja luovan kirjoittamisen opettajan Natalie Goldbergin metodeja. Olen käyttänyt niitä itsekin opetuksessani. Oli antoisaa ja omaa osaamista syventävää kokea metodi kirjailija Taija Tuomisen käytössä, saada oma kokemus opiskelijana ja ohjattavana olemisesta. Legendaarisen Hilja Mörsärin palaute oli voimaannuttava kokemus sekin: antoi luottamusta ja eväitä eteenpäin oman kirjoittamisen tiellä. Mielikuvituksellinen ympäristö, valo ja lämpö tukivat hienolla tavalla työskentelyä, keskittymistä ja irrottautumista vanhoista tottumuksista uusiin innostaviin sfääreihin. Rehtori Jari Tiainen oli järjestänyt olosuhteet retkineen kaikkineen luovaa työskentelyä silmällä pitäen, elämyksellisesti.

Luovan kirjoittamisen metodit ovat sovellettavissa myös asia- ja tietokirjoittamiseen. Kirjoitusprosessin eri vaiheiden reunaehtojen sisäistäminen on kirjoittajan työskentelyn sujumisen kannalta olennaista. Tekstejä ei tosiaan voi tehdä kerralla valmiiksi, suoraan viimeisteltyä tekstiä – tarvitaan uutta luova vapaan kirjoittamisen, uppoutumisen, vaihe, ja erillinen tekstien toimitusvaihe, urakoinnin vaihe.

Elämäkerrallisen kirjoittamisen kurssilaisista on muotoutunut oma kirjoittajayhteisönsä, joka pitää yhteyttä kurssien välillä, käy kursseilla ja matkustaa Santoriinille yhä uudelleen kirjoittamaan tekstejä, joissa hyödynnetään oman elämän kokemuksia. Jotkut kirjoittavat sukunsa historiaa sukupolvia taaksepäin. Toiset ahertavat kaunokirjallisten tekstien kimpussa – niissä omat elämänkokemukset ovat yksi varanto muiden joukossa.

Ilona Tanskanen