Feed on
Posts
Comments

 

Hanne Koli oli 28.9.2010 klo 12–16 kouluttamassa meitä Turun AMK:n Kielikoulutuskeskuksen kielten ja viestinnän opettajia osaamisperustaisten opintojaksojen kuvausten tekemisessä. Tällaista kuvaustapaa tarvitaan mm. Soleops-teksteissä.

Tekstien laadinnassa ytimenä on pyrkimys kuvata opintojakson tavoitteita, sisältöjä ja toteutusta opiskelijan ja oppimisen näkökulmista. Monesti kuvaustavat ovat olleet perin opettaja- ja oppilaitoslähtöisiä. Pyrimme kuitenkin tekemään tekstejä ennen kaikkea opiskelijoille. Viestinnällisesti olennaista on keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin ja niihin, jotka kaikki opiskelijat opintojaksolla oppivat. Opintojaksokuvaus on lupaus siitä, mitä opiskelija opintojakson suoritettuaan osaa.

Kannattaa vilkaista Hanne Kolin verkkosivuja www.hannekoli.fi. Yhteisen iltapäivän aikana laadimme opintojaksotekstejä, joita voimme viimeistellä edelleen omia opintojaksokuvauksiamme varten. Messistä löytyvät myös koulutuksessa tekemämme opintojaksokuvausluonnokset (Tulosalueet > Kehittäminen > Kielikoulutuskeskus > Osaamisen kehittäminen).

Ilona Tanskanen

 

Heti syyskauden aluksi perehdyimme uusiin tuuliin, jotka työyhteisöjen viestinnässä sekä ammatillisessa kielten ja viestinnän opetuksessa puhaltavat. Turun AMK:n kielten ja viestinnän opettajien kesäseminaari aloitti lukuvuoden ja lisäksi viritti yhteistyötä alueen ammatillisten kielten ja viestinnän opettajien keskuudessa.
Elisa Juholin avasi seminaarin luennolla, jolla käsiteltiin työyhteisöjen viestinnän suurta muutosta, suorastaan vallankumousta. Ulla Tiililä tarkasteli omassa luennossaan virkaviestinnän ominaispiirteitä, tekstualisoituvaa työelämää. Gerard Prendergast toi esiin verkko-opetuksen toimivuuden avaintekijöitä. Hanna Teräs käsitteli luennossaan sitä, miten työyhteisöjen viestinnän muutos näkyy tai voisi näkyä kielten ja viestinnän opetuksessa – suurena muutoksena verrattuna perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Sosiaalisen median suhteen on aika kääntää huomio teknologiasta vuorovaikutuksen sisältöihin ja tehtäviin.
Kummankin seminaaripäivän iltapäivien työpajoissa jatkettiin luentojen teemoja käytäntöön sekä tuotiin esiin opetustyöstä kumpuavia hyviä käytäntöjä. Seminaarimateriaali on luettavissa Turun AMK:n www-sivuilta, ks. http://www.turkuamk.fi/public/default.aspx?nodeid=16799&culture=fi-FI&contentlan=1.
Yhteistyöverkostoja rakensimme etenkin illallisella 17.8.2010 Aula Caféssa Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen, Aikuiskoulutuskeskus Timalin ja Turun ammatti-instituutin kielten ja viestinnän opettajien kesken. Kollegojen kanssa keskustelulle on todella tarvetta, todettiin tämänkin seminaarin yhteydessä. Dialogi voi äityä jopa myrskyäväksi väittelyksi – joka energisoi ja avaa uusia näkökulmia arkiseen työhön. Keskustelu jatkuu mm. Hanna Teräksen blogissa, ks. http://hannatorp.wordpress.com/.

Ammattikorkeakoulumme lukuvuoden avajaisten edellä järjestettiin henkilöstötapahtuma, jossa puhuttiin työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. Puhujaksi kutsuttu Suvi Nenonen kertoi rakennetun ympäristön vaikutuksesta ajatteluumme. Tilat ovat resurssi, jota voisi käyttää mahdollisuutena.

Nenonen maalasi Kupittaan uudelle kampusalueelle suunnitelman, jossa yritykset, kauppiaat, kylpylävieraat, opiskelijat ja opettajat kohtaavat risteyspaikoissa ja vaihtavat tietoa, jossa pää ja sydän kohtaavat. Tiedolla on sosiaalinen luonne: olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Yksin tietäminen ei luo uutta ajattelua.

Mikä motivoi tekemään töitä? Huikeat työkaverit vai IT-infrastruktuuri? Vaikka jokaisen pitäisi olla suunnittelemassa tiloja, tarvitaan tiloista huolehtija: vahtimestareiden, laitoshuoltajien ja huoltomiehen työpanos luo viihtyisyyttä; he ovat läsnä. Paljonko on todellista läsnäoloa, ennen kuin tilaisuuksissa suljetaan kännykät ja kannettavat?

Luottamus synnyttää jakamista, joka puolestaan johtaa yhteistyöhön ja sitä kautta tuottavuuteen. Pelot toimivat luottamuksen syntymisen esteenä ja ehkäisevät näin innovaatioita. Tarvitaan keskustelua, tunnustusta ja arvostusta.

Kiire on illuusio. Se on luotu infrastruktuuriin luotijunien tai hissin kulkunopeuteen. Kova vauhti hankaloittaa serendipiteetin, onnellisten tavoitteellisten kohtaamisten kokemista. Minkälaisia oppimiskokemuksia luomme? Irrottautuminen arjen kuvioista nostaa tuottavuuslukuja, ja oppiminen lisää ajattelua ja hyvinvointia mutta siihen menee aikaa. Slow work, joka ei tarkoita laiskottelua, on myös itsensä kehittämistä ja hoitamista.

Jaana Szinovatz

Digiajan arkea ja unelmia

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi pidettiin 21.–23.4.2010 Hämeenlinnassa, jossa olin mukana toisen päivän tapahtumissa. Kymmenessä esityssalissa oli ohjelmaa tarjolla runsaasti. Ihmettelen, onko tarpeen tarjota näin paljon konferenssiohjelmaa, ja jäin kaipaamaan käytäväkeskusteluja.

Toinen viihtyy paratiisisaarella, toinen tuottaa ideoita haisevassa ja hikeä virtaavassa kopissa. Maailma ei ole valmis, vaan voimme itse muuttaa sitä päivittäisillä toimillamme: miten siis muokkaamme omaa ympäristöämme, joka on jonkun suunnittelemaa ja rakentamaa? Älytaulun käytöllä pojatkin on Sipoossa saatu innostumaan englannin kielen opetuksesta. Oppiminen ei ole prosessina muuttunut sitä vauhtia kuin menetelmät ja välineet. Opiskelijalle on annettava vastuuta.

Akvaariokeskustelussa verkoston haasteista yhteisössä todettiin, että sosiaalisen median käyttö opetuksessa on verkko-oppimista tai pelkistettynä oppimista ja että keskustelua kasvokkain tarvitaan. Tämän akvaariokeskustelun jälkeen oma huoleni sosiaalisen median pelottavasta peikosta häipyi.

Minulle mieluisin oli Avia College Finavian Lennonjohto kutsuu ubioppimaan! -esitys, joka oli neljän henkilön huolellisesti valmisteltu, dynaaminen kokonaisuus. Vaikka lennonjohdon koulutuksessa on kymmenittäin erilaisia teknisiä laitteita, tärkeintä on ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus.

Jaana Szinovatz

Terveiset Reykjavikistä!

Olin DIGIS -projektin tapaamisessa Reykjavissa 2.-5.6.2010. Toteutin kevään aikana yhdessä Tallinnan yliopiston kielikeskuksen saksan opettajien kanssa osittaisen yhteiskurssin ( Finnland-Estland auf Deutsch), jonka esittelimme Islannin tapaamisessa.

Kurssin idea oli kokeilla blogialustaa saksan kielen opetuksessa. Turussa ja Tallinnassa opiskelijat valmistautuivat tahoillaan tehtävään, ja tapaaminen oli blogissa, jossa opiskelijat kommunikoivat saksan kielellä. Kurssi onnistui hienosti, ja aion ehdottomasti jatkaa blogin käyttämistä opetuksessani.

Toivon, että syksyllä saamme järjestyttyä tapahtuman, jossa voin esitellä kurssin.  Jos haluat lisätietoja heti, ota ystävällisesti yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Sanna Simola

Seminaarissa korostettiin sosiaalisen median tärkeyttä markkinoinnissa. Markkinointi pitää ottaa strategisesti mukaan yrityksen toimintaan. Pitää tietää mitä markkinoi ja kenelle, millä kanavilla, missä ajassa. Pitää hallita sosiaalisen median kokonaisuus. Pitää osata mitata markkinoinnin vaikutusta ja tuntea eri seurantatyökalut.

Mitä markkinoidaan www-sivuilla, mitä Facebookissa tai Twitterissä ja miten nämä pelaavat yhteen? Facebookiin sopii interaktiiviset toiminnot esim. Starbucksin ideointikilpailu, Twitteriin voi laittaa tilannetietoa jonkun tuotteen tai palvelun saatavuudesta. Blogi soveltuu esim. asiantuntijuuden levittämiseen. Kotisivuja voi olla sekä ns. perussivustoja, mistä kaikki tieto löytyy sekä tukisivustoja mistä tuotteen tarina löytyy, ks Reino&Aino. Sivujen pitää olla informatiiviset mutta myös sosiaaliset ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua. Hyvin menestyvät sivustot sisältävät paljon kuvia sekä tarinoita ja vetoavat tunteisiin.

Sosiaalisen median markkinoinnin salaisuus on siinä, että hallitsee mediakokonaisuuden ja tietää miten vaikutetaan missäkin, eikä vaan ole kaikissa passiivisesti läsnä. Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on suunnitelmallinen prosessi , joka vaatii osaamista ja resursseja.

Seminaari oli antoisa ajatellen kielipalvelujen markkinointia ja sosiaalisen median kouluttamista yrityksissä. Osaamme paljon ja vielä enemmän voimme kehittää!

Kouluttajana toimi Erik Pöntiskoski, strategisen markkinoinnin ja myynnin johtamisen tutkija. Ks. hänen blogiaan http://moneyandstorytelling.wordpress.com/

Marianne Renvall, yrityskoulutusvastaava

Seminaarissa kerrottiin miten aikuiskoulutus muuttuu tulevaisuudessa ja mitä koulutusten järjestäjien pitää ottaa huomioon. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia on hyvä pohja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen  http://ksk.utu.fi/tapahtuu/arkisto/Valimaki.pdf

Bengt Wahlström, ympäristöanalyytikko, kertoi meille tulevaisuuden haasteista aikuiskoulutuksen parissa. Aluksi voin todeta, etten tiennyt miten tärkeä asia ympäristön seuranta on. Ruotsin ammattikorkeakoulu Högskoleverket on vuoden aikana palkannut 9 uutta ympäristöanalyytikkoa ennakoimaan tulevien opiskelijoiden koulutustarpeita. Bengt kehotti meitä kaikkia seuraamaan ympäristöämme vähintään 2 h viikossa. Hyviä lähteitä ovat RSS-syötteet, eri ammatti-alojen ja muut  www-sivut, lehdet eli  mistä kirjoitetaan, mainokset (kertovat paljon aikamme trendeistä),  seminaarit, ”kaupungilla liikkuminen”, kulttuuri ja ennen kaikkea You Tube. Jollei itse jaksa etsiä näitä eri lähteitä, voi seurata  esim. www.trendwatching.com. tai Bengtin omaa sivustoa www.trender.net.  Bengtin mielestä emme voi suunnitella ja toteuttaa koulutusta jollemme tiedä mitä oppijan pitää tulevaisuudessa osata. Myös eurooppalainen viitekehys painottaa muita kompetensseja kuin kieli- ja viestintäosaamista,  mm. digitaalista osaamista, oppimisen oppimista, sosiaalista kompetenssia sekä aloitekykyä ja yrittäjyyttä.

Mielestäni on aina hyvä miettiä tulevaisuutta nykyhetkessä. Silloin otamme laajalti eri aspekteja huomioon, kun suunnittelemme yrityksille tai tutkinto-opiskelijoille koulutusta.

Marianne Renvall, yrityskoulutusvastaava

Kielenhuolto mielletään harmittavan usein nutturapäiseksi pilkunviilailuksi. Sitä sen ei tarvitse olla, todisti Riitta Hyvärinen, joka oli päivittämässä Turun AMK:n kielenhuoltajien kielenhuollon valmiuksia 28.5.2010. Riitta Hyvärinen työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuoltajana ja kouluttajana.

Koulutuspäivän aikana käsiteltiin paitsi uudistuneita kielenkäytön suosituksia myös palautteen antamista kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Kielenkäyttöön liittyviä suosituksia on varsin paljon, ja ne myös muuttuvat, joten kielenkäytön oppaat ovat välttämättömiä kirjoitusprosessin loppumetreillä, tekstien viimeistelyvaiheessa.

Riitta Hyvärinen vinkkasi mm. seuraavista kielenhuollon lähteistä:

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Kotus 2007

Kielitoimiston sanakirja. 1) CD- ja verkkoversio. Mukana myös Suomen asutusnimet. Kotus ja Kielikone 2008. 2) Kirja. Kotus 2006

Kielikello. Kotus ja Stellatum  1968–. Kielen­huol­lon tiedotuslehti. Ilmes­tyy neljä kertaa vuodessa. (Ruokakello 1/07, numerot ja merkit 2/06, lyhenteet 4/00, alkukirjain 3/03.) Saatavana myös CD- ja verkkoversiona (www.kielikello.fi)

www.kielikukkanen.fi (verkkolehti suomen kielestä)

www.kotus.fi

Kotus-blogi: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3207

mot.kielikone.fi/mot/valter/netmot.exe  (valtioneuvoston termipankki)

papunet.net./selkokeskus                         

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php  (Iso suomen kielioppi verkkoversiona)

http://www.suomensuojelija.fi/

www.terveysportti.fi    

www.tsk.fi

VÅRTRÄFF 2010

- työelämän koulutusvaatimukset ja innovaatiokulttuuri tämän päivän Ruotsissa ja Suomessa

Osallistuimme ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajien kevättreffien kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäiseen helteiseen päivään 19.-20.5.2010 Hanasaaressa. Treffit järjesti valtakunnallinen ruotsinopettajien HOPPET-tiimi.

Aloitimme päivän kuuntelemalla Lars J.O. Larssonin pitämää innovatiivista ja rentoa esitelmää aiheesta ruotsalaiset innovaatiot. Nämä arkipäivän innovaatiot kuten makkara, tulitikut, polkupyörän kädensijat jne. esiteltiin erittäin havainnollisesti ja esityksessä korostettiin luovuuden merkitystä tulevaisuudessa mm. työelämässä.

Inspiroivan esityksen jälkeen oli vuorossa Lennart Ståhle, joka esitteli Ruotsin korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulukoulutus Ruotsissa ei ole akateemista korkeakoulukoulutusta, vaan 1-2 vuotta kestävää ammatillista koulutusta. Saimme kuulla myös ajankohtaiskatsauksen Ruotsin poliittisesta tilanteesta ja lähestyvistä kuninkaallisista häistä.

Viimeisenä kuulimme Mia Torikan esityksen koskien suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja, identiteettiä, yrityskulttuuria. Hän korosti myös, että korkeakoulukoulutuksella ja työelämällä ei ole kovinkaan paljon tekemistä toistensa kanssa Ruotsissa.

Mielenkiintoisen päivän aikana tuli esille monissa kohdin kieli- ja viestintätaitojen merkitys. Näillä taidoilla, joita opetamme opiskelijoillemme on suuri merkitys tämän päivän työelämässä sekä viestin perillemenossa.

Minna Björkberg-Suominen ja Ritva Minni

Osallistuin insinöörikoulutuksen foorumiin Hämeenlinnassa 17.-18.3.2010. Koulutuksen tavoitteena oli insinöörikoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta maailmanlaajuisessa toiminnassa vuorovaikutustaidot, kielitaito, kansainvälisyys, verkostoituminen ja  business intelligence korostuvat. Varsinkin kykyä hahmottaa asioita laaja-alaisesti vaaditaan. Työelämässä ei kysytäkään, että mistä tulet vaan mitä osaat.

Inssifoorumin luentomateriaali on saatavilla osoitteessa www.inssihanke.fi/foorumi2010, jossa on julkaistu rinnakkaissessioiden sisältö kokonaisuudessaan.

Opetuksen suunnittelussa tulisikin korostaa sitä, että insinöörin ammattiosaamiseen kuuluu sekä tekninen ymmärrys että vahva viestinnän osaaminen. Kieltenopettajilla olisikin mielestäni paljon annettavaa ammattiaineiden opetukseen, koska substanssi pelkästään ei riitä, tarvitaan myös kieli- ja viestintätaitoja.

Anne Antero

« Newer Posts - Older Posts »