Floating Platform- seminaariin liittyviä ajatuksia

Helena Tuura

Syksyllä 29.9.2015 järjestettiin A New Performance Turku -seminaari Turun pääkirjastolla.

Seminaari oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Englanninkielisyys rajoitti hiukan ymmärtämistä, mutta pääasiat tulivat kyllä selviksi. Tämän vajavaisen kielen ymmärtämisen valossa  vahvimmin jäi mieleeni Irma Optimistin videohaastattelu ja live-esitys. Performanssin visuaalisuus ja taiteilijan läsnäolo teoksessa olivat vaikuttavia.

Mikään seminaarin “esityksistä” ei varsinaisesti liipannut kovinkaan läheltä omaa tutkimus ja kehittämisprojektia. Mielenkiintoisia ne kaikki toki olivat. Visuaalisen muistin omaavana näistä muista jäivät mieleeni kuvat avaruudellisesta “myrskystä” ja ihmisaivojen “tunnemyrskyn” samankaltaisuudesta.

Mieleenpainuvin esitys oli kuitenkin kuvataiteilija Lynn Lun ja assyrologisti Saana Svärdin performanssi: Menetys/Lost. Vaikka näin esityksen videona, oli se vaikuttava. Paikanpäällä koettuna se olisi varmaan pysäyttänyt voimakkaammin.

Taiteilijat teoksen, Menetys, takana:

Lynn Lu, (s. 1974) on singaporelainen kuvataiteilija. Hän on käynyt koulunsa Yhdysvalloissa ja Japanissa. Hänellä on ollut näyttelyitä ja performansseja ympäri maailmaa. Lu asuu ja työskentelee Lontoossa.

Hänen työssään keskeisintä on tietoinen ja aistiva keho. Se ja hänen henkilökohtaiset kokemuksensa toimivat välineinä merkityksen havaitsemiseen ja esittämiseen. Hänen teoksensa ovat tässä ja nyt. Merkitykset syntyvät esiintyjän ja yleisön välisestä suhteesta sekä tavoista, joilla katsojat ovat läsnä suhteessa toisiinsa.

Hän on sitä mieltä, että taide ja tiede ovat lähellä toisiaan, koska kumpainenkin perustuu uteliaisuuteen ja että asiat, joita ei tunneta, kiehtovat molemmissa.

Saana Svärd, (s. 1977) on filosofian tohtori. Hän työskentelee Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitoksella assyrologian oppiaineessa. Tällä hetkellä hän tutkii “sukupuolen kulttuurista rakentumista Mesopotamiassa v:sta 934 – 330 eaa”. Viime aikoina hän on ollut erityisen kiinnostunut sanojen merkityksistä ja kääntämisestä.

Hän pitää taiteilijoita ja tieteilijöitä aika samanlaisina monella tapaa.

“Menetys”/”Lost” -teoksesta:

Osana Floating Platforms -yhteisteostaan Lynn ja Saana keräsivät ihmisiltä tarinoita menetyksestä, mm. netin kautta. Kyselyssä, joka muistaakseni oli sosiaalisen median tapahtumatiedotteessa ennen varsinaista esitystä, pyydettiin taiteilijoiden taholta ihmisiä kirjoittamaan nimettömänä tarinan menetyksestä omalla vahvimmalla kielellään. Muistan itsekin huomanneeni tarinapyynnön ja kirjoitinkin heille oman menetykseni. Tuolloin oli tarkoitukseni mennä varsinaiseen esitykseenkin, mutta en sitten päässytkään. Olikohan se siinä mukana….?! Esitys oli Titanik-galleriassa Turussa.

Esityksessä taiteilijat pyysivät valitsemiaan henkilöitä kirjoittamaan paperilapulle arvokkaimmaksi kokemansa asian. Henkilöt veivät laput pöydälle, josta he saivat tilalle savesta tehdyn kivennäköisen esineen, jossa luki nuolenpääkirjoituksella “menetys”. Kiven sisällä oli jonkun toisen henkilön paperilappu, johon hän oli kirjoittanut jonkin arvokkaaksi kokemansa, mutta menettämänsä asian. Olisinpa ollut paikalla…! Ja mielenkiintoista olisi tietää, mitä arvokkaita asioita “kivien” sisältä on löytynyt ja mihin minun menetykseni on päätynyt…