Tampereen keskustan kolme muraalia

Tiina Kaisa Leppänen

Kävin katsomassa kolmea vuonna 2017 Tampereen keskustaan valmistunutta seinämaalausta eli muraalia. Tampereelle on toteutettu vuonna 2017 muraaleita muuallekin kuin keskustaan, kuten Hiedanrantaan ja Hervantaan. Keskityn tässä kirjoituksessa ainoastaan keskustan kolmeen muraaliin.

RATINAN SILLAN ALIKULUN MURAALI Tuomo Rosenlund suunnitteli ja toteutti Ratinan sillan alikulun betoniseinään muraalin kesällä 2017 (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ratinan-sillan-harmaa-betoniseina-sai-kirjavan-ulkoasun-teos-maalattiin-villapipoa-ja-lampokerrastoa-kayttaen-200212305/). Teos sijaitsee ulkokuntoilupaikan viereisessä seinässä, kevyenliikenteen väylän varrella. Teos peittää koko seinän. Paikan ohitse kulkee satoja ihmisiä päivittäin kävellen tai pyöräillen. Myös ulkokuntoilupaikka on hyvin suosittu.

Maalaus on melko vaalea ja sen aihe on kaupunkimaisema. Kaupunki ei muraalissa ole Tampere, vaan joku muu kaupunki. Teoksen päävärit ovat sininen ja keltainen ja pohjaväri on vaalea. Rakennusten ääriviivat on maalattu mustalla värillä. Maalaus on hyvin yksityiskohtainen kauppoineen ja liikennevälineineen. Ihmisiä ei maalauksessa ole. Rakennuksia maalauksessa on kirkosta kerrostaloihin. Keskellä teosta on yksi puu, jossa on vihreää ja ruskeaa väriä. Teos on maalattu betonimaaleilla.

Mielestäni se sopii hyvin siihen paikkaan, jossa se on. Teoksesta tulee melko keveä vaikutelma. Ääriviivojen runsas käyttö on mielestäni kiinnostavaa. Haluaisin itse tehdä seinämaalauksen, jossa on käytetty paljon ääriviivoja. Ääriviivojen käytöstä tulee hallittu ja graafinen vaikutelma.

Muraali Ratinan sillan alla Tampereella. Tekijä ja suunnittelija: Tuomo Rosenlund. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen.

PINNAN ALLA – MURAALI

Pinnan alla-niminen muraali sijaitsee osoitteessa Satakunnankatu 10 Tampere. Se on osa Pinnalla 17-projektia, joka on yksi Suomi 100-juhlavuoden tapahtumista (http://suomifinland100.fi/project/pinnalla17/). Rakennus on osa Olympia-korttelia, jossa sijaitsee mm. ravintola, klubi sekä opiskelija-asuntola.

Teoksen on suunnitellut arkkitehtiopiskelija Atso Airola. Olin mukana toteuttamassa Pinnan alla- teosta yhdessä Atso Airolan kanssa heinä-elokuussa 2017. Maalaus sijaitsee vilkasliikenteisen kadun varrella Tampereen ydinkeskustassa. Se on hyvin näkyvällä paikalla Tampereen tuomiokirkon läheisyydessä. Paikan ohi autoilee ja kulkee jalan satoja ihmisiä päivittäin. Teos on maalattu rapattuun seinään sopivilla maaleilla. Teos peittää seinän yläosan, ei koko seinää.

Mielestäni Pinnan alla-teoksen suunnittelussa on upeasti otettu huomioon rakennuksen muodot ja seinien syvennykset. Teoksen keskellä olevassa veneessä ja veneilijässä on hieno kolmiulotteinen vaikutelma.

Pinnan alla-muraali, Satakunnankatu 10 Tampere. Suunnittelu: Atso Airola. Toteutus: Atso Airola ja Tiina Kaisa Leppänen. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen.

KYTTÄLÄN MURAALI

Seinämaalaus sijaitsee Kyttälänkatu 1:n ja Rongankatu 2:n välisellä sisäpihalla Kyttälän kaupunginosassa Tampereella. Se näkyy kadulle osoitteessa Rongankatu 2 Tampere (https://www.youtube.com/watch?v=Kpp_PnreFoM).

Miina Laine ja minä suunnittelimme Kyttälän muraalin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Toteutus eli seinämaalauksen maalaaminen on Miina Laineen ja minun käsialaa. Rakennuksen omistaa Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Olen kirjoittanut muraalin suunnittelun ja teon eri vaiheista opinnäytetyön syksyllä 2017. Kävin katsomassa muraalia joulukuun alussa, kun maalaamisesta oli jo kulunut monta kuukautta ja opinnäytetyö on valmis. Mitä ajattelen siitä nyt?

Mielestäni Kyttälän muraali sopii hyvin paikkaansa. Jos ei tiedä etukäteen muraalin sijaintia, se tulee Rongankadulla kulkijalle yllätyksenä, jos hän vilkaisee sivulle kadulla kulkiessaan. Tunnen ylpeyttä siitä, että olen saanut olla omalta osaltani mukana muraali-ilmiön saapumisessa Tampereelle. Toivon, että saan jatkossakin olla suunnittelemassa ja toteuttamassa muraaleita joko Tampereelle tai muualle. Jotta katutaideteos, muraali tai jokin muulla tekniikalla toteutettu teos tai esitys, voisi olla osa elävää kaupunkia, kaupunkilaisten osallisuus sen suunnittelussa ja/tai toteutuksessa on mielestäni oleellista.

Kyttälän muraali sijaitsee Kyttälänkatu 1:n ja Rongankatu 2:n välisellä sisäpihalla. Se näkyy kadulle osoitteessa Rongankatu 2 Tampere. Suunnittelu: Miina Laine, Tiina Kaisa Leppänen ja kaupunkilaiset. Toteutus: Miina Laine ja Tiina Kaisa Leppänen. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen.

Taide: arvo vai väline? Vai sekä että?

Katja Suomalainen

Taiteen avulla voidaan saavuttaa hienoja asioita. Voidaan ehkäistä syrjäytymistä, tukea ihmisen kasvua ja elämää yleensäkin. Taiteella voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä, mainetta, ja parantaa yhteisöjen, yritysten tai alueiden julkisuuskuvaa. Mennäänkö jossain kohtaa vikaan? Voiko välineellistäminen ja sen arvottaminen ulkoisin kriteerein lopulta tukahduttaa taiteen?

Taiteilijoilta vaaditaan yhä enemmän perusteluja työlleen ja toiminnalleen. Taiteilijan tulisi yhä enemmän osata ajatella hyötyjen kautta omaa toimintaansa, eikä siitä lähtökohdasta joka olisi taiteilijalle itselleen ominaista. Tässä mielestäni mennään vikaan. Voiko tällöin taidekaan toimia, jos se on liiaksi puristuksissa ulkopuolelta tulevan paineen alla?

Musiikin opettajana toimiessani laadin kurssisuunnitelmia kansalaisopistoihin puoli vuotta ennen kurssien alkamista. Toiminnalle tulee määritellä tavoitteet ja sisällöt, käytettävä opetusmateriaali sekä kurssiajankohta ja kellonaika. Tuossa vaiheessa en voi tietää millaisia ihmisiä toimintaan on osallistumassa, mitkä ovat ajankohtaisia asioita puolen vuoden päästä, mikä minua itseäni puhuttelee ja inspiroi.

Laadin omasta mielestäsi pätevän kuuloisia suunnitelmia, ja ajattelen mielessäni, että kurssin toteutuessa voin niitä sitten tarvittaessa muokata. Tavoitteet ja toiminnasta hyötyminen mahdollisimman monella tavalla tuntuu olevan arvokasta. Palautettuani suunnitelmani, joiden toteutumisesta seuraavan lukuvuoden leipäni on kiinni, voin vaan toivoa että töitä olisi.
Olivatko kurssiehdotukseni nyt tarpeeksi myyviä? Oliko tavoitteet sellaisia, että niitä ”katsotaan hyvällä”? Onko minulla töitä ensi vuonna? (Ja syksyllä käy ilmi, että ei ole, ei yhtään kurssia.)

Laura Norppa kirjoittaa artikkelissaan ”Taiteen välinearvo ylittää itseisarvon” siitä miten tärkeää on vaalia taiteen arvoa itsessään eikä ruokkia sen välineellisten arvojen korostamista. Opettajana laatiessani toimintani suunnitelmia voisin tietoisesti määrittää taidekokemusten mahdollistamisen yhdeksi tärkeäksi arvoksi ja tavoitteeksi. Olisiko se päättävällä tasolla arvo, jota halutaan nostaa esiin? Itsekin sitä sokeutuu ulkoisen paineen alla ja toimii niin kuin olettaa yhteisön odottavan. Myönnän, myös oma katsantokantani kapenee usein asioita perustellessa taiteen välineellisten arvojen korostamiseen.

Viime eduskuntavaalien alla julkaistussa Taitelija-lehden pääkirjoituksessa Pulkkinen kirjoitti seuraavasti: ”Raha ja valta kulkevat tunnetusti käsikkäin. Taide ja sen vapaus on turvattu perustuslaissa, mutta taiteen itseisarvo ei nyt näytä sytyttävän puolueita”. Keskustelussa pinnalla oli taiteen välineelliset arvot, prosenttitaide, hyvinvointivaikutukset ja saavutettavuus.
Sosiaali- ja terveysalan muuttuminen sairaanhoitopiireiksi mullistaa myös taiteen ja taiteilijoiden kenttää. Hyvinvointivaikutuksia tiedostetaan, mutta kuinka ne saadaan toimimaan odotettuja tuloksia tuottavalla tavalla?
Kuntien rooli muuttuu sairauksien hoitajasta terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Kulttuuri edistää hyvinvointia ja lisää kunnan elinvoimaa ja viihtyvyyttä. (Mikkonen, 2017.)

Kulttuurin kenttä on murroksessa sen ulkoisten vaatimusten paineessa.
Jos taiteilija itse kokee, että esimerkiksi yhteisötaiteen tekeminen tai taidemuodon soveltaminen erilaisille kohderyhmille on hänen omalle taiteen tekemiselle ominaista, kokeeko hän henkilökohtaisesti tarvetta perustella taiteen vaikutuksia kenellekään? Koen, että paine tulee ensisijaisesti ulkopuolelta. Jos olen saanut kutsun vierailla kehitysvammaisten laitoksessa, menen sinne ajattelematta että nyt menen edistämään näiden ihmisten hyvinvointia tai kuntouttamaan. Menen sinne laulamaan ja laulattamaan. Olen saattanut ihastella lintulaudan lintuja aamukahvilla, ja muutan alkuperäisiä suunnitelmia. ”Tiu, tau tilhi” -laulu alkaa soida päässäni ja mietin sointukiertoa. Laulun sanat puhuttelevat. Viritän kitaran ja laulan laulun läpi kerran, kaksi. Päätän laulaa tämän myös aamupäivän musiikkihetkessä. Tuossa vaiheessa en vielä tiedä kuinka musiikkihetki tulee menemään. En vielä tiedä, että levoton asukas rauhoittuu ja herkistyy laulun äärellä. En vielä tiedä, että tämä on hänen lempilaulunsa jota hänen äitinsä on laulanut kun hän on ollut pieni. Se taidekokemus on tälle ihmiselle se hetki, jota ei voi (välttämättä) ennakoida, suunnitella tai määrätä tapahtuvaksi. Ja se hetki on taiteilijalle itselleenkin perimmäinen syy tehdä tätä työtä.

Lähteet:
Mikkonen, Krista. 2017. Kunnat muuttuvat, miten käy kulttuurille?
Norppa, Laura. 2017. Taiteen välinearvo ylittää itseisarvon http://www.liikekieli.com/ archives/6612 Viitattu 20.8.2017
Pulkkinen, Miisa. 2015. Pääkirjoitus: Mitä äänestämme kun äänestämme taiteen puolesta. http://taiteilijalehti.fi/paakirjoitus-mista-aanestamme-kun-aanestamme-taiteen-puolesta/ Taiteilija-lehti. Viitattu 20.8.2017.
Selin, Matti. 2017. Hyvinvointinäkökiulma ei ole uhka taiteen itseisarvolle. http:// 100puheenvuoroataiteesta.taike.fi/tag/hyvinvointi/ Viitattu 20.8.2017.

Retki Tampereen Hiedanrantaan muraaleja katsomaan

Tiina Kaisa Leppänen

Hiedanranta on vanhaa tehdasaluetta noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueella on edelleen toiminnassa oleva tehdas, mutta osa rakennuksista on muussa kuin tehdaskäytössä, kuten taiteilijoiden ja erilaisten työpajojen käytössä. Lähellä sijaitsee Lielahden kartano, jossa on kahvila ja erilaisiin tilaisuuksiin vuokrattavia tiloja. Ympärillä on peltoa ja vieressä on Näsijärvi. Alue kuuluu Niemerannan alueeseen, jolle ollaan rakentamassa lähivuosina kokonainen uusi asuinalue.

Alueena Hiedanranta on mielenkiintoinen, koska se on täynnä seinämaalauksia eli muraaleita. Maalauksista suuri osa näyttäisi olevan tehty spraymaaleilla. Niitä on vanhan tehdasrakennuksen joka nurkassa ja kolossa. Juuri sen vuoksi alueesta tulee elävä ja vireä vaikutelma ja muraalit lisäävät mielestäni viihtyvyyttä ja luovat rentoa tunnelmaa. Toisaalta vaikutelma on hieman sekava, koska teoksia on niin paljon. Osa seinämaalauksista on tehty vuonna 2015 tai aiemmin. Suuri osa maalattiin kesällä 2017. Alueella järjestettiin myös heinäkuussa 2017 tapahtuma, jossa kuka tahansa sai osallistua seinämaalauksen tekoon.

Hiedanrannan kaltaiset alueet ovat tärkeitä, koska eläviä, vapaan tuntuisia alueita tarvitaan. Voisi hyvin kuvitella, että kun ympärille tulee asuntoja, kyseisistä tehdasrakennuksista tulee esimerkiksi nuorisotiloja, näyttelytiloja tai vastaavia. Toivoa sopii, ettei vanhoja tehdasrakennuksia pureta. Omia tulevia seinämaalausprojektejani ajatellen on hyödyllistä nähdä, mitä juuri nyt tehdään seinämaalusten saralla. Pidän yleensäkin siitä, että  tyylejä ja tekotapoja on niin paljon erilaisia. Paikka määrittelee mielestäni paljon sitä, millainen lopullisesta teoksesta tulee. Paikkoina voi olla tehdasalueita, lähiöitä, alikulkutunneleita tai vaikkapa keskustan arvorakennuksia. On kiinnostavaa seurata, ilmaantuuko Tampereen keskustaan seuraavien vuosien aikana lisää muraaleja kesällä 2017 tehtyjen lisäksi, vai keskittyvätkö ne jatkossa tietyille alueille hieman kauemmaksi keskustasta, kuten Hiedanrantaan.

Haluaisin tulevaisuudessa päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan mahdollisimman erilaisilla tekniikoilla seinämaalauksia erityylisiin paikkoihin, sekä ulos että sisälle. Minulle uusia tekniikoita voisivat olla esimerkiksi spraymaalaus ja betonimaaleilla maalaaminen.

Erityisen kiinnostunut olen tekemään seinämaalausta jonkin ryhmän kanssa, joka on motivoitunut työskentelemään muraaliprojektissa ja vaikuttamaan sillä tavalla omaan elinympäristöönsä. Millainen seinämaalaus esimerkiksi ison kerrostalon seinään syntyisi, jos sen asukkaat olisivat alusta asti aktiivisina osallistujina mukana seinämaalauksen suunnittelussa ja toteutuksessa?

 

Muraaleita Hiedanrannassa Tampereella. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen

Yksityiskohta muraalista Tampereen Hiedanrannassa. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen

Tampereen Hiedanrannan tehdasalueen suurin muraali. Valokuva: Tiina Kaisa Leppänen