Ajatuksia prosenttitaide- käsitteestä

Prosenttitaide -käsite on nopeasti nostanut päätään Suomen kulttuurialan keskustelussa uusissa konteksteissa. Voiko tuota aiemmin pelkästään kuvataiteen alueella käytettyyn uusien rakennusten viihtyvyyteen liittyvää termiä alkaa käyttää laajemmin taidekentällä? Mitä prosenttitaide nykyään tarkoittaa?

Hallitus on määritellyt toiseksi toimenpiteekseen vuosina 2016-2018 taiteen ja kulttuurin saavutettavuus- kärkihankkeessaan laajentaa prosenttitaiteen periaatetta. Valtioneuvoston kotisivuilla toimenpidettä on tarkemmin määritelty näin: ”Luodaan nykyisen rakennushankkeisiin kytkeytyvän prosenttiperiaatteen rinnalle uusi toimintapa, jolla voidaan sujuvoittaa taide- ja kulttuurisisältöisten hyvinvointipalveluiden hankintaa sosiaali- ja terveyssektorille. Sen piirissä olisivat visuaalisten taiteiden lisäksi myös muut taiteenalat (esim. musiikki, tanssi, teatteri, kirjallisuus) ja kulttuuri laajemminkin (esim. muistelutoiminta). Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa. Määrärahalla tuetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita toimijoita siinä, että ne kehittävät olemassa olevia hyviä käytäntöjään tai uusia toimintatapoja, hyödyntäen myös digitaalisia sisältöjä ja teknologioita, ja siten lisäävät eri taiteenalojen ja kulttuuripalveluiden tarjontaa ja parantavat taiteen saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimenpiteen toteutuksessa sovelletaan myös kokeilukulttuuria eli uusien toimintatapojen etsimistä ja testausta kokeilujen avulla.”

Omasta lähtökohdastani soveltavan taiteen tekijänä tämä avaus on tervetullut ja vahvistaa oman työalani kehittymistä. Tulemme alana näkyväksi paremmin juurikin tuon prosenttitaideperiaatteen kautta, meidän työmme merkitystä tuodaan esiin. Mielestäni myös tämän hetkiset opintoni Turun ammattikorkeakoulussa soveltavan taiteen parissa edesauttavat alan laajempaa ja syvempää osaamista. Ala selkeästi on tarvinnut uutta pontta koulutusleikkausten kautta ja nyt kentän huutoon on vastattu.

Olen myös kuunnellut kiinnostuksella Kulttuurikeskus Piipoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuidun ajatuksia prosenttitaidemallista. Hän avasi ”Taide ankkuroituu osaksi sote-palveluita” –seminaarin puheenvuorossaan Pirkanmaan alueen kulttuurisen hyvinvoinnin suunnittelutyöprosessia ympyrämallilla, jota hän vertasi ruokaympyrämalliin. Pirkanmaalla on lähdetty ideoimaan ns. hyvinvoinnin ympyrää, joka määrittelisi ajallisesti hyvinvoinnin osa-alueita lisäten siihen, unen, vapaa-ajan ja tavoitteellisen työskentelyn lisäksi taide- ja kulttuurielämän. Hän esittikin yleisölle kysymyksen, mikä olisi oletettu minimimäärä taide-ja kulttuurielämää (yhteisöllistä, sosiaalista ja kulttuurista kohtaamista), hyvinvoinnin saavuttamisessa? Työryhmä oli linjannut minimimääräksi yhden (1) prosentin, jonka kautta viikon keskiarvoksi oli määrittynyt 1 h 40 min. Itse olen viehättynyt ajatuksesta, että tällainen voitaisiin määritellä tutkimustietoon pohjautuen. Se antaisi taide- ja kulttuurialan toimijoille kompetenssia, sillä taiteen ja kulttuurin vaikuttavuutta on ollut niin vaikea määrittää.

Organisaatiotaiteilija Eili Ikonen Lahdesta esitteli samaisessa seminaarissa Vuoksi-hankkeesta, jossa tavoitteena on työllistää taiteilijoita suoraan sote-palveluihin ilman ns. välittävää toimijaa. Hankkeen tulokulmana on taiteilijan oman ammattitaito. Huomaan, että hänen puheenvuoronsa ja sen jälkeen yleisöistä tulleiden kommenttien kautta aloin pohtimaan juurikin eri taiteenlajien erityislaatuisuutta ja sitä, miten eri tavoin ne voivat todentua sote-yhteisöissä. Miten löydetään yhteinen kieli, kun puhutaan taiteen juurruttamisesta sosiaalialan yhteisöihin? Mielestäni on myös tärkeää, että itselleni tutuin työskentelytapa, ns. osallistava työpajamalli kyseenalaistetaan, sillä välillä aikataulutettu lyhytaikainen pajatoiminta juurikin hävittää osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia. Erilaiset toimintamallit on hyvä testata, että saadaan dialogi samalla myös eri taiteenlajien välillä käyntiin. Mielestäni yhteisö- ja residenssitaiteilijatoiminta, jossa taiteilija toimii selkeästi pitkäaikaisesti yhteisön kanssa ja sen sisällä, edesauttaa taiteen avulla esiinnousevia hyvinvointivaikutuksia.

Toimin itse viime keväänä prosenttitaidetaiteilijana ja käytännön toiminta lähestyi mielestäni rakenteellisesti edelleenkin hyvin perinteistä työpajamallia. Ehkä työni on saanut nyt silti jykevämmät raamit ympärilleen. Henkilökunnalle ja osallistujille ei prosenttitaide-nimikkeellä kuitenkaan tässä vaiheessa ole mitään merkitystä.

Oma lähtökohtani taiteen välittämiseen oli kuitenkin erilainen kuin ennen. En toteuttanut tällä kertaa toiminnallisesti osallistavaa työpajakokonaisuutta, vaan ensimmäistä kertaa tavoitteenani oli työpajoissa haastatella seniorimiehiä ja siten kerätä ajatuksia ja kokemuksia syksyllä ensi-iltaan tulevaa teatteriesitystä varten.  Haastattelut on toteutettu työparina ja olemme päässeet tekemään sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja. Olenkin tämän takia päättänyt alkaa puhua näiden projektien osalta yhteisölähtöisestä taiteen tekemisestä, sillä suurin osa toiminnastani prosenttitaiteilijana liittyi keskusteluihin ja havannointiin, jotka toimivat impulssina myöhemmin muodostuvan taideteoksen syntyyn. Jokainen osallistuja käyttää ajastaan n. yhden prosentin näinä viikkoina yhteiselle kohtaamiselle ja he ovat minulle asiantuntijoita. Jokaisen tarina on tärkeä oma palansa lopullisen taideteoksen valmistumiselle. Silti keskiössä ovat ollet samat lähtökohdat kuin aiemmin toimiessani: arvostaminen, kuuntelu ja vuorovaikutus, kokonaisvaltainen kohtaaminen.

Lähteet:

http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen/karkihanke4

Pilvi Kuidun puheevuoro 8.9.2016 Taide ankkuroituu osaksi sote-palveluita -seminaarissa: https://www.youtube.com/watch?v=v9VKCAXkYe0&feature=youtu.be

Eili Ikosen puheenvuoro 8.9.2016 Taide ankkuroituu osaksi sote-palveluita -seminaarissa: https://www.youtube.com/watch?v=FVviKg_XXoo

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *