Vuorovaikutus 2029

Breaking news! Ensi syksystä lähtien Soveltavaa taidetta ja Luovaa tuottamista opettaa näppärä behavioristinen algoritmi. Sen nimi on Vuorovaikutus 2029. Muut opettajat ovat korvatut.

Viime keväänä tein tulevaisuuden tutkimuksen aiheesta esseen behaviorismin uudesta noususta. Se on pedagogiikan suuntaus, jonka periaatteina on jakaa suuret opetuskokonaisuudet yksityiskohtaisiin osiin, palkita välittömästi oikea suoritus, ohittaa väärä suoritus ja näin vahvistaa oikeaa toimintaa.  Huomasin sen olevan hyvä tapa verkko-opetuksessa, koska opetuksen voi automatisoida ja antaa tietokoneen tehdä ison osan opettajan arviointityötä. Verkko-oppimisessa asioiden pilkkominen pieniin osiin yksinkertaistaa arviointia, kun oikeat vastaukset ovat lyhyitä, ne eivät ole monitulkintaisia ja/tai oikeita vastausvaihtoehtoja ei ole paljon. Silloin tietokoneen on helppo arvioida, onko vastaus oikein vai väärin. Behaviorismi on mekaaninen lähestymistapa oppimiseen ja se edustaa eksakteja luonnontieteitä. Siksipä on kutkuttavaa nähdä kulttuurialan opintojen humanistisen ilmapiirin pöllyyttämisen, kun Vuorovaikutus 2029 ottaa ohjat koulutuksessa.

Ehkä olin saanut kimmokkeen kirjoittaa behaviorismista, kun olin verkko-opiskellut hyötypelejen perusteita ja taloutta. Älysin, että behaviorismin toimintatapaa käytetään laajasti ja menestyksellä peleissä ja tietokonepeleissä. Tietokonepeli on kokonaisuus, joka pitää pelata läpi. Esimerkiksi seikkailupeli Zelda, joka on suuri maailma. Pelin kokonaisuus on pilkottu pieniin haasteisiin, joita pelaaja yrittää ratkaista. Epäonnistumiset ohitetaan nopeasti ja onnistumisista palkitaan. Jos peli olisi yksi iso haaste, se jäisi kesken. Kokonaisuus rakentuu pieni pala kerrallaan. Se on kuin suoraan behaviorismin oppikirjassa. Onpa mukavaa tietää ensi syksynä opiskelijoiden jumppaavan soveltavan taiteen osahaasteissa ja ärsyyntyvän huomatessaan, kun Vuorovaikutus 2029 pullauttaa palkinnon vierustoverille.

 

Viime kesänä luin Yuval Noah Haririn kirjaa Homo Deus, joka pohtii opinnoissani päätään nostanutta tulevaisuuden teemaa. Törmäsin kirjassa algoritmeihin ja tekoälyyn. Harari otti kriittisen kannan niin algoritmeihin ja kuin tekoälyyn. Harari viittasi kirjassaan talouden nobelisti Daniel Kahnemaniin ja hänen kirjaansa Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Kahneman lähestyi algoritmeja myönteisestä näkökulmasta. Kahnemanin kirjan jälkeen ajauduin lukemaan Kathy O´Neilin kirjan Matikkatuhoaseet, joka hyökkää kovasti ihmiskuntaa ohjaavia algoritmeja vastaan. Kauhua lisätäkseni luin Adam Alterin Vastustamaton, joka kertoo jopa 88% älylaitteita käyttävistä ihmisistä käyttävän niitä liikaa ja jopa addiktiivisesti. Ennustan, että ensi syksynä kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan Turku AMK:ssa. Joku sivuraiteelle suistunut tuottajaopiskelija kehittää riippuvuuden Vuorovaikutus 2029:ään. Tuo raukka on hylättävä opinnoista. Kaikki eivät voi kestää kehitystä ja tulee väistämättömästi alaskirjauksia. Syy ei ole Vuorovaikutus 2029:n vaan nykyisen opiskelijamateriaalin.

Algoritmi on ohjelista, joka voi ohjata mitä toimintaa tahansa. Jotkut jopa väittävät, että kaikki elävä on algoritmeja. Elävän organismin yksi algoritmi voisi toimia näin: Syöte:“nälkä”! Jolloin algoritmi ohjaa: “Syö!” Algoritmit jylläävät ihan todistetusti kaikissa älylaitteissa. Ne ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka on purettu yksityiskohtaisiin ohjeisiin, niin kuin behavioristinen opetusaines. Algoritmit ovat myös tarkkoja, lahjomattomia ja vapaita inhimillisistä erehdyksistä. Daniel Kahnemanin mieletön esimerkki algoritmeistä  on tohtori Virginia Apgarin 1953 viidestä muuttujasta kehittämä algoritmi, joka arvioi vastasyntyneitä. Muuttujat ovat syke, hengitys, ihonväri (vaalenpunaisesta siniseen), ärtyvyys ja lihasjänteys, niille hän antoi vaihteluvälin kolmelle arvolle 0,1 ja 2. Esim. jos sykettä ei kuulu tai se on tosi heikko, saa se arvon 0, kun taas sykkeen ollessa hyvä saa se arvon 2. Näin syntyi yksinkertainen vastasyntyneiden arviointijärjestelmä, joka on käytössä ympäri maailmaa. Meidät kaikki on arvioitu Apgarin keksimällä testillä. Testin etuna on, että se tuottaa yksiselitteisen ja toisiinsa verrattavan standardisoidun tuloksen. Vastakohtana voisi ajatella jokaisen ammattilaisen antamaa sanallista arviota. Ne olisivat arvioijasta riippuvaisia ja kaikki eri tulkintaisia, vaikka arviot olisivat täysin päteviä. Sanallinen arvio voi olla erityisen yksityiskohtainen ja tarkka. Se ei aja asiaa, kun täytyy saada nopeasti tietoa. Algoritmin antama arvo on kiteytys ja likiarvo, mutta se on äärimmäisen kätevä ja nopea työkalu.

Algoritmit ovat siis asioiden automatisoijia ja yksinkertaistajia. Miksi ne ovat sitten niin kamalia? Ne pystyvät päättelemään asioita sinusta, vaikka et kertoisikaan niitä itsestäsi. Yuval Noah Hararin mukaan Facebookin algoritmi pystyy ennustamaan ihmisten vastauksia heidän antamien tykkäysten perusteella. Mitä enemmän Facebook saa tykkäämistietoja, sen tarkempia sen ennustukset ovat. Eli Facebookin algoritmi käsittelee tilastotietoa, tykkäystilastoja, ja antaa todennäköisyyden, eli ennusteen asiasta. Eli mitä enemmän tilastotietoa on, sitä tarkempi ennuste on. Kathy O´Neil varoittaa, että vielä vaarallisemmaksi asia menee, kun tätä keinoa käytetään asioissa, joka vaikuttaa ihmisten elämään. Eli algoritmi käy läpi tilastotiedettä, ja sen tuottama ennuste yksinkertaistetaan arvioksi joka saattaa vaikuttaa jonkun elämään. Tämä ei kaiketi ole vielä totta Suomessa, mutta jo Yhdysvalloissa tietokoneohjelmia käytetään seulomaan työnhakijoita, lainan hakijoita tai vakuutuksenottajia. Ihmisestä kerätty tieto kiteytyy arvioksi, millainen työntekijä hän olisi, kykeneekö hän maksamaan lainansa tai kuinka kallis vakuutustarjous hänelle annetaan. Algoritmeja käytetään ennusteiden tekemisessä, koska ne pystyvät käymään suuria tietomääriä läpi nopeasti ja tehokkaasti. Ongelmaa ei ole, jos ennustetta tai todennäköisyyttä pidetään vain ennusteena tai todennäköisyytenä, eikä totuutena.

Algoritmeissa piilee toinenkin vaara, nimittäin niiden koko ja älykkyys kasvaa koko ajan. Suurimmat ja hienostuneimmat ovat jo niin monimutkaisia, ettei yksi ihminen pysty käsittämään suurimpia algoritmeja kokonaan. Ne oppivat ja korjaavat itse itseään. Ne eivät siis ole enää kokonaan ihmisaivojen tuotetta, vaan sen tuolla puolen ja pelätään pääsevän irti ihmisohjauksesta. Teollisuusmatemaatikko Samuli Siltasen Ylen tiedeblogin mukaan käsistä päässeen algoritmin taltuttamiseksi ei tarvitse muuta kuin vetää töpseli seinästä. Aika näyttää, kuka on töpselinvetäjä. Ei ainakaan Vuorovaikutus 2029, joka on alkanut tuottaa itsekin soveltavaa taidetta ja kirjoittaa blogeja. Se yhdistelee faktaa ja fiktiota luontevasti ilman lukijan kokemaa hämmennystä. Sen soveltava taide on kaunista, puhdasta, hietöntä ja eikä aiheuta vaivaannuttavia jälkiajatuksia.

Yuval Noah Harari sanoo, että tulevaisuuden algoritmi tuntee sinut joskus jopa paremmin kuin sinä itse. Hesarin mukaan sinun ei edes tarvitse itse syöttää tietojasi koneelle, koska jo ystäviesi Twitter ja Facebook toiminnan perusteella se voi päätellä millainen olet. Vuorovaikutus 2029 tulee olemaan hyvä opettaja juuri sinulle. Se tietää etukäteen, mikä oppimistapa sopii sinulle parhaiten ja millä tavoin motivoida sinua. Lisäksi se on loputtoman kärsivällinen, se jaksaa ohittaa väärän suorituksen yhä uudestaan ja palkita kunnes teet oikean suorituksen. Valmistumislahjana sinulla on mahdollisuus ostaa itsellesi Vuorovaikutus 2029 Lite. Se avustaa sinua tekemään parempaa soveltavaa taidetta tai toimimaan parempana luovana tuottajana. Aamulla ei tarvitse muuta kuin naksauttaa Vuorovaikutus 2029 Lite päälle ja antaa sen hoitaa hommat. Se keittää kahvitkin.

TurkuAMK:ssa yksikään ihmisopettaja ei koskaan pystynyt tähän.  Itse asiassa useimmat syrjäytetyt opettajat ovat hakeutumassa Vuorovaikutus 2029 oppiin. Pääsykokeiden tulokset eivät vielä ole tulleet. On itsestään selvää, ettei kaikilla ole kompetenssia opiskella Vuorovaikutus 2029:n johdolla.

Näin behaviorismi nousee algoritmin avulla uudistuneena ensi vuosikymmenelle. Mutta miten tämä kaikki mitenkään liittyy taiteeseen tai tuottamiseen? No, ihan varmasti pian on tulossa dystopiasarja nimeltään Töpselinvetäjä. Sarjan toinen osa on Töpselinvetäjä kohtaa Vuorovaikutus 2029:n.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *