Oman tulevaisuuden pohtimista

Itse olen pääasiallisesti toiminut tapahtumatuottamisessa musiikin parissa, mutta myös erilaisissa nuorten tapahtumissa. Olen mieltänyt itseni myös kokemusten tuottajaksi, ja yksi suurimpia työstä saatavia palkintoja on hymyilevät ihmiset.

Tapahtumatuottaminen on viimeisen parin vuosikymmenen aikana muuttunut ammattimaisempaan suuntaan, vaikka ala on viehättänyt ja viehättää monenlaisia suhareita. Enää ei välttämättä lapioida festivaalin tuloja Saabin takaluukkuun ja häivytä paikalta, joskaan ei kai sekään mahdotonta ole. Yhteistyö eri tahojen kanssa on kehittynyt, ja moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi viranomaisten kanssa on parantunut. On havaittu, että sujuva yhteistyö on kaikkien etuja ajava asia.

Nykyään tapahtumat ovat kokonaisvaltaisempia ja yleisöstä on tullut vaativampaa kokemusten suhteen. Harvassa tapahtumassa enää tänä päivänä riittää ruuaksi nuhjuinen käristemakkara, vaikka kohta siitäkin toki voi tulla taas uusi nostalginen hitti. Monipuolisuus ja jatkuva ajan hermolla eläminen korostuvat koko ajan. Tämä koskee myös tapahtumia, jotka nojaavat ohjelmistollaan menneisiin aikoihin.

Nuorille tapahtumia tehdessä on ollut haastavaa pysyä mukana heidän alati vaihtuvissa mielenkiinnon kohteissa. Myös noiden kohteiden löytäminen on vaikeutunut, sillä enää ei voi turvautua luottavasti esimerkiksi levymyyntitilastoihin. Nuorten kiinnostuksen kohteiden vaihtuessa nopeasti harvat asiat saavuttavat kestävän jalansijan. Digitaalinen media on nopeuttanut asioiden elinkaarta entisten parin tv-kanavan ja kerran kuussa ilmestyvän Suosikki-lehden sijaan. Siinä on hyvät ja huonot puolet, mutta sen hallitseminen ja innovaatioiden käyttö sen parissa on ehdottomasti tulevaisuuden haaste, varsinkin markkinoinnin suhteen. Tällä hetkellä tubettajat ovat korvanneet poptähdet, mikä tuli itselleni vähän salakavalasti esiin. Jostain pitäisi löytää taito osata ennustaa tulevat trendit ja ”kuumat jutut”. Toki maailmassa on asioita, näkökulmia ja sisältöjä, joita eivät trendit heilauttele eivätkä niihin vaikuta. Myönnettävä on, että olen välillä ehkä liiaksi heittänyt kapuloita oman digitaalisen kehitykseni rattaisiin, mutta olen nyt yrittänyt avata itseäni enemmän tämän ajan ja hengen mukaan. Olen aina arvomaailmassani ollut kaikenlaisia rajoja sekä pakkoja vastaan, mutta siinä suhteessa olen tainnut olla oman itseni pahin vihollinen. Olen tietoisesti rajoittanut elämääni kieltäytymällä mukautumasta muuttuvaan maailmaan ymmärtämättä, että niin ainoastaan estän itseäni kehittymästä ja kokemasta asioita. Ei uuden oppiminen tarkoita vanhoista luopumista, vaan tiedon, taidon ja kokemusten laajenemista. Siinä minun tulevaisuuden arvomaailmani toivottavasti lepää.

Internet on tuonut valitettavasti sen ilmiön nuorten parissa, että kaikki pitäisi olla ilmaista sekä haluttomuuden lähteä tapahtumiin katsomaan mitään, kun kaiken voi nähdä ilmaiseksi ja vaivatta netistä. Ehkä tämä on kärjistetty näkemys, mutta usein nuoria haastatellessa nämä seikat tulee esiin. Se on vaikea yhtälö sen kanssa, että tapahtumien kulut nousevat koko ajan. Talouden hallinta on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista, eikä se helppoa ole ollut ennen eikä tulevaisuudessa. Tähän ehkä joku voisi keksiä sopivan applikaation tms., jolla kuluja saataisiin leikattua minimiin. Vai siirtyykö tapahtumat maksullisiksi nettitapahtumiksi esimerkiksi striimausten myötä? Nämä seikat sekä ajan hermolla pysymisen koen tällä hetkellä työssäni haasteellisimmiksi asioiksi.

Uskon silti siihen, että ihmiset (niin uudet – kuin vanhat sukupolvet) haluavat tulevaisuudessakin kokoontua yhteen nauttimaan ja jakamaan yhteisiä kokemuksia. Näen, että tapahtumien tulee olla laadukkaita ja asiakkaiden arvoisia. Tämä ei tarkoita, että tilaa ei olisi pienille ja kotikutoisille pihafestivaaleille, sillä aina löytyy yleisöä, jotka eivät voi sietää massatapahtumia tms. Tuottajien avainsana nyt ja tulevaisuudessa on laaja-alaisuus. On hyvä tietää mahdollisimman paljon asioista ja osattava ajatella laatikon ulkopuolelta, nähtävä nenäänsä pidemmälle ja niin edelleen. Jos ja kun ei kaikkeen kuitenkaan itse pysty, niin verkostoituminen ja mahdollisimman monipuolisten tiimien sekä sidosryhmien luominen on tärkeää. Näkisin, että tulevaisuudessa innovaatiot eivät synny vain yhden asian ympärille, vaan sisältävät monen alan osaamista. Näinhän toki on jo nyt esimerkkinään vaikka festivaalit ja fine dining-ruokailu. Valitettavasti myös kompromisseja joutuu tekemään paljon, ja aina kaikki ei mene kuten itse haluaisi. Itse asiassa harvoin asiat menevät juuri suunnitelmien mukaan, joten joustavuutta ja luovuutta tarvitaan. Itselläni on tavoitteena kyseenalaistaa ”näin olen aina tehnyt”-ajattelun ja purkaa vanhat mallit osiin. Näin voisi pyrkiä luomaan uusia tapoja ja malleja toteuttaa asioita soveltaen entisistä malleista purettuja toimivia osia.