Pässinpökkimät – kohtaamisia taiteen keinoin kotihoidon asiakkaiden kanssa

Satu Sälpäkivi

Seminaariin osallistuminen kannattaa aina, varsinkin jos sen seurauksena saa tehtäväksi suunnitella pikaisesti hankkeen, jolla voi mahdollisesti työllistää kolme taiteilijaa. Ja saada samalla itsensä viikoksi flow-tilaan omassa arkisessa ja rutiininomaisessa työssä.

Seminaari ”Taide ankkuroituu osaksi sote-palveluita” 8.9.2016
Seminaarin puheenvuorot tallenteena
Taikusydän – taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste järjesti Opetus- ja kulttuuriministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa seminaarin, jossa esiteltiin prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkirahoitusta saaneet hankkeet. Taiteen edistämiskeskus jakoi keväällä 2016 ensimmäistä kertaa valtionavustukset taiteen juurruttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorille. Avustuksen sai viisi toimijaa, joiden verkostot ulottuvat 12 maakunnan ja 32 kunnan alueelle.

Hankkeista voi lukea tarkemmin täältä

Ja siitä se ajatus sitten lähti

Seminaarin parasta antia oli kuulla avustusta saaneiden hankkeiden esittelyt, jotka olivat hyvin erilaisia ja laajasti eri puolelta Suomea. Ja tietysti oli kiva nähdä jo tutuksi tulleita kasvoja mm. Artsequal-hankkeen kahdesta seminaarista, joihin olin osallistunut. Artsequalin blogissa Anna-Mari Rosenlöfin pohdintaa teemasta.

Seuraavana päivänä olin edelleen aika tohkeissani työpaikallani ja kerroin hankkeista ja ajatuksistani kotihoidosta vastaavalle päällikölle, voisiko esimerkiksi kotihoidon asiakkaille suunnitella jotain taiteellista toimintaa? Omasta mielestäni kotihoidon asiakkaat ja heidän omaishoitajansa olivat jääneet jonkinlaiseen paitsioon taidelähtöisissä hankkeissa. Monesti on käynyt niin, että palvelukeskuksen asukkaat ovat saaneet osallistua ja nauttia musiikki- ja teatterivierailuista tai heille on kohdennettu oma kuvataidehanke. Lisäksi palvelukeskusten seinillä on runsaasti taideteoksia, mm. juuri prosenttiperiaatteella sinne hankittuna laajennusrakentamisen yhteydessä.

Kotihoidosta vastaava päällikkö oli onneksi samoilla linjoilla kanssani ja kehotti hakemaan rahoitusta hankkeelle sillä hetkellä haussa olevasta sosiaali- ja terveystoimen perintörahastosta (hakuaika päättyi 16.9.16). Kyseessä olevasta rahastosta kohdennetaan avustuksia erityisesti vanhustenhuoltoon, yleis- ja välinehankintoihin.

Ne pässinpökkimät

Kun kehotetaan, niin tietysti tartuin tilaisuuteen! Onneksi olen toiminut kulttuurituottajana ja sopivat taiteilijat löytyivät verkostoni kautta. Jo seminaarin jälkeisen päivän iltana pidimme kolmen taiteilijan kanssa suunnittelupalaverin ja pohdimme hankkeen rakennetta, aikataulua ja tietysti sisältöä. Taiteellisen kohtaamisen välineinä on tarkoitus käyttää erilaisia menetelmiä, mm. elävää musiikkia, laulua, keskustelua taideteoksista/taideraati (hyödynnetään Taidelainaamon teoksia/Hyvinkään Taiteilijaseura), osallistetaan yhdessä tekemiseen valikoiduilla materiaaleilla (väriliidut, savi, paperi, kankaat). Avustuksen hakijana ei voi olla työryhmä, joten taustaorganisaationa ja rahoituksen hakijana on Hyvinkään Taiteilijaseura ry. Kaikki kolme taiteilijaa ovat seuran jäseniä ja kuvataiteilijoita, yksi heistä on myös muusikko.

Seuraava viikko olikin sitten hakemuksen ja hankesuunnitelman laadintaa ja sain käyttää siihen kulttuurituottajan ammattitaitoani, jota olin jo vähän kaivannutkin. Nykyinen päivätyöni on sosiaali- ja terveystoimen viestintäsihteeri ja varsinaisesti tuottajan tehtävät eivät kuulu työnkuvaani. Mutta välillä en voi itselleni mitään, kun jostain tärkeästä asiasta innostun! Ja onneksi olen voinut käydä opintoihini kuuluvissa seminaareissa aina kun niissä on ollut aiheena tai teemana sosiaali- ja terveystoimi ja kulttuuri.

Pässinpökkimät – nimi tuli suunnittelupalaverissa pienen nimien ja sanontojen pyörittämisen jälkeen, edellinen taidehanke palvelukeskuksiin oli nimeltään Heitetään vesilintua (Hyvinkään taidemuseo oli hankkeen vetäjänä, itse olin yhteyshenkilö sosiaali- ja terveystoimessa). Pässinpökkimät sopii hyvin juuri kotihoidossa tehtävään hankkeeseen, mieleen kun tulee ensimmäisenä villasukat ja kotoisuus.

Pässinpökkimät – hankkeessa on neljä osahanketta, perustuen kotihoidon asiakkaiden segmentointiin ja sitä kautta suunnitellut työtavat ja toimintamallit. Kahdessa osahankkeessa toiminta tapahtuu asiakkaan kotona, esimerkiksi yksin kotona asuvat, liikuntarajoitteiset ja kotihoidon asiakas ja hänen omaishoitajansa. Kahdessa muussa hankkeessa toimitaan ryhmissä ja ryhmätila on kodin ulkopuolella. Näissä ryhmissä on yksin kotona asuvat ja ryhmätoimintaan kykenevät ja kotihoidon asiakkaiden omaishoitajat. Yhteistyötä tehtäisiin koko ajan kotihoidon kanssa, aluksi osallistujien valinta ja kysely kiinnostuksesta toimintaan sekä lupa taiteilijoille tulla asiakkaiden kotiin.

Pässinpökkimät olisi pilottihanke 1.1.-31.12.2017 ja sen tavoitteena on kotihoidon asiakkaan ja omaishoitajien yksinäisyyden lieventäminen, yhteisöllisyyden kokemuksen tuottaminen yhdessä taiteilijoiden kanssa. Tarkoitus on luoda uusi ja pysyvä toimintamalli kotihoitoon, asiakkaan ja taiteilijan kohtaaminen taiteen keinoin. Kyse ei ole kuntouttavasta toiminnasta eikä taideterapiasta vaan aidosta taiteellisesta kokemuksesta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan toimintakyky ja asiakaslähtöisyys.

Tällä pilottihankkeella pyritään laajentamaan prosenttiperiaattetta sote-palveluihin ja tukemaan kulttuurista vanhustyötä, lisäksi varmistamaan ikääntyneiden kulttuurioikeudet. Hankkeen rahoitus varmistuu vasta loppuvuodesta. Seminaarissa tuli esille hyvä laskentatapa kulttuurisesta hyvinvoinnista, prosentti viikossa on 1,40 tuntia kulttuuria ja taidetta hyvinvoinnin ylläpitoon. Meille kaikille.