Kestävällä kehityksellä ajallista ja taloudellista säästöä tapahtumatuotantoihin

Eevi Rannikko

Kestävä kehitys on viimeisten vuosien aikana alkanut näkyä entistä laajemmin tapahtumatuotantojen toteutuksessa, vaikka vauhti ei päätä vielä huimaakaan. Kestävä kehitys mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa ja sen ajatellaan olevan myös kallista. Väittämä on osittain totta, mutta erityisesti toistuvissa tapahtumissa saavutetaan yleensä lopulta sekä ajallista että taloudellista säästöä, kun kestävää kehitystä aletaan jalkauttaa toimintaan. Esimerkiksi kierrätyksen onnistuessa sekä ympäristö, että tapahtumajärjestäjän jätehuoltoon varaama budjetti kiittävät.

Suomessa käytössä on useita ympäristömerkkejä, joista suurin osa on suunniteltu erityisesti matkailutoimijoiden, esimerkiksi hotellien tarpeisiin. Joukosta löytyy kuitenkin myös tapahtumien toteutuksen tueksi sopivia sertifiointeja. Oikean sertifioinnin löytäminen onkin sitten haastavampi prosessi, sillä yhtä suurta totuutta ei pelkällä kierroksella Googlessa löydä.

Suomessa merkittäviä käytössä olevia ympäristösertifiointeja on yli kymmenen. Näitä ovat Joutsenmerkki, Green Key, Ekokompassi, ISO 14001 ympäristöjärjestelmä, ECEAT, EMAS, EU-kukka, Green/Responsible DQN, Laatutonni Green Start, TripAdvisor GreenLeaders, Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet sekä Euroopan komission ETIS-järjestelmä (European Tourism Indicator System for Sustainable Destinations). Osa näistä varmasti on tavallisillekin kuluttajille tuttuja, kuten Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki, johon törmää muun muassa markettien kotitaloustuotehyllyillä, sekä matkailuyrittäjien usein käyttämä Laatutonni, jonka logo lienee monille tuttu. Mistä sitten tietää, mikä sertifikaatti olisi oman toiminnan kannalta se jota kannattaisi alkaa hakea?

Liikkeelle kannattaa lähteä oman liiketoiminnan tarpeista. Esimerkiksi ECEAT on suunnattu erityisesti pienten bed & breakfastien tarpeisiin ja Ecolabelin sisältö painottuu leirintäalueiden tarpeisiin ja pienyrityksiin. Green Key soveltuu erityisesti suurten hotelli ja majoituskohteiden tarpeisiin. Eri sertifikaateissa keskitytään eri osa-alueisiin ja esimerkiksi EMASia voidaan pitää tuhdimpana versiona ISO 14001 järjestelmästä, sillä molempien sisältämien vaiheiden; alustava katselmus, ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma, ympäristöjärjestelmä ja auditointi lisäksi se sisältää ympäristöselonteon, ulkopuolisen todennuksen sekä rekisteröinnin -vaiheet.

Kun puhutaan ympäristömerkinnöistä tapahtumille, on valikoima suppeampi. Jäljelle jää suoraan sovellettavaksi Ekokompassi, jonka osana toteutettiin pääkaupunkiseudulla vuosina 2012–2014 monille tapahtuma-ammattilaisillekin tutuksi tullut Greening events -hanke. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää tapoja tapahtumien ympäristöasioiden hallintaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Malli on sittemmin laajentunut siten, että sitä voi soveltaa koko Suomessa tapahtumien toteutuksessa ja hanke jatkuu edelleen Ekokompassi tapahtuma -nimen alla.

Henkilön kannalta suurempi ongelma on löytää itselleen sopiva sertifiointi kuin jalkauttaa se käyttöön. Ekokompassi on käyttökelpoinen työkalu tapahtumien ympäristöasioiden arviointiin, joskin se on vielä keskeneräinen hankkeen jatkuessa vuoden 2017 loppuun. Tapahtumien toteutuksessa ekologisuus on tärkeää ja tulee korostumaan entisestään tulevina vuosina. Kun ympäristöasiat otetaan tapahtumatuotannoissa huomioon hyötyä saa ympäristön lisäksi tapahtumajärjestäjä, mutta myös tapahtumakävijä. Siksi onkin hyvä, että Ekokompassin kaltaisia kehityshankkeita toteutetaan.

Lisätietoja sertifioinneista ja ympäristöjärjestelmistä löytyy mm. Visit Finlandin verkkosivuilta. Tutustu myös Ekokompassiin tapahtumille.