First things first – Tärkeysjärjestyksen kärjessä yksilölliset taidekokemukset

Niina Huovinen & Viliina Koivisto

Mikä merkitys yksittäsillä taidekokemuksilla on yleisen hyvinvoinnin kanssa? Keskitymmekö jahtaamaan hyvinvointia taideratsulla huomioimatta sitä, miten hankalaa taidekokemusten saavuttaminen itsessään voi olla?

Osana Turun Taideakatemian soveltavan taiteen YAMK-opintoja olemme käynnistäneet Make Sense -projektin, jossa tutkimme kuvataiteen kokemista rajoittavia tekijöitä. Lähtökohtanamme oli kiinnostus taidekokemuksen syntymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Vaikka tutkimme taiteen saavutettavuutta ja kokemista, halusimme rajata projektin lähtökohdista pois taideterapeuttisen näkökulman. Projektissamme emme keskityneet tutkimaan taiteen hyvinvointivaikutuksia, vaan olimme kiinnostuneita taiteen kokijan ja teoksen välissä olevista, teoksen kokemista hankaloittavista tekijöistä.

Lähestyimme aihetta näkövammaisuuden kautta. Halusimme tutkia, kuinka visuaalisen taiteen kokeminen on mahdollista ilman näköaistia. Tutkimme näkövammaisten kuvataidekokemuksia tutustumalla heidän taidetoimintaansa, heille kehitettyihin taidepalveluihin ja keskustelemalla heidän kanssaan taiteesta yleisesti. Projektin aikana havaitsimme, kuinka näkövammaisten tapaa kokea taidetta voi soveltaa myös näkevien käyttöön.

Jotta näkövammaiset pystyvät saavuttamaan visuaalisia taidekokemuksia, teokset on ensin sanallistettava heille. Näkövammaisille on suunniteltu kuvailutulkkauspalveluita, joissa heille kuvaillaan teosten yksityiskohdat niin, että he voivat tätä kautta saavuttaa oman itsenäisen taidekokemuksen. Kuvailutulkkaus mahdollistaa teoksen tarkastelun hitaasti ja keskittyneesti. Tutkimalla kuvailutulkkauksen kautta muodostettuja visuaalisia kokemuksia olemme ymmärtäneet, kuinka sanallistaminen syventää taidekokemustamme.

Tämän havainnon pohjalta kiinnostuimme pohtimaan myös näkevien ihmisten haasteita saavuttaa taidekokemuksia. Otimme yhteyttä Laura Hetemäkeen, joka oli toiminut Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kunnan aluetaiteilijana helmikuussa 2015 käynnistetyssä aluataiteilija -hankkeessa. Hanke kesti vuoden ja sen tarkoituksena oli mahdollistaa kuvataiteen harrastaminen näissä kunnissa ja tuoda taidetta lähemmäs kuntalaisia. Hanketta tuki Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keskustelimme Laura Hetemäen kanssa pienten paikkakuntien kulttuuripalveluiden vähenemisestä. Näiden palveluiden katoaminen asettaa jo itsessään selkeitä rajoitteita taiteen kokemiselle. Hetemäki kokee, että kuntalaiset haluaisivat lisää taidepalveluita, mutta yhdeksi haasteeksi on muodostunut taidetapahtumien markkinointi ja kohdeyleisön tavoittaminen. Laura Hetemäki toivoisi kuntiin lisää kohtaamispaikkoja, joihin asukkaiden olisi helppo tulla ja kohdata muita kuntalaisia. Nämä paikat mahdollistaisivat samalla myös erilaisten kulttuuripalveluiden markkinoinnin ja madaltaisivat kynnystä osallistua taidetapahtumiin, joita voisi tuoda osaksi kohtaamispaikkojen muuta toimintaa. Laura Hetemäki painottaa kuitenkin, että tärkeintä olisi ensin järjestää kuntalaisille mahdollisuus tavata toisiaan.

Helsingin Sanomat kirjoitti 8.5.2016 artikkelin taiteen hyvinvointivaikutuksista. Artikkelissa viitattiin Iso-Britanniassa tehtyyn Cultural Value Project -tutkimukseen, jossa yritettiin selvittää, minkälaisia vaikutuksia taiteella ja kulttuurilla on yksilöihin, yhteiskuntaan ja talouteen. Hankkeessa pohdittiin, miten kulttuurin arvoa voisi mitata. Tutkimuksen mukaan hyvinvointivaikutuksista on tehty jonkin verran heikkotasoisia tutkimuksia, jonka vuoksi kaikki aiemmat tulokset eivät ehkä olekaan päteviä.

“Ison kulttuurikeskuksen pystyttäminen köyhälle alueelle ei välttämättä johda vain alueen elävöitymiseen ja asukkaiden virkistämiseen vaan myös alueen keskiluokkaistumiseen, joka hajottaa alueen alkuperäisen yhteisön ja siksi lopulta heikentää asukkaiden asemaa.”

Kaikella, luonnollisesti myös positiivisella muutoksella on riskinsä aiheuttaa negatiivista kehitystä. Cultural Value Project -tutkimusta johtaneiden Geoffrey Crossickin ja Patrycja Kaszynskan mukaan taiteen laajojen hyvinvointivaikutusten sijaan tulisi puhua yksilön taidekokemuksesta ja siitä, mitä merkityksiä sillä voi olla ihmiselle. Taide voi vaikuttaa ihmisiin ja ihmisten näkemyksiin ja sitä kautta sillä on vaikutusta laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Myös meidän mielestämme taiteen tuoman terveyshyödyn jahtaamisen sijaan olisi tärkeämpää keskittyä yksilöllisen taidekokemuksen mahdollistamiseen. Tutkimalla näkövammaisten tapoja saavuttaa visuaalisia kokemuksia, onnistuimme lähestymään kuvataiteen kokemiseen liittyviä vaikeuksia aivan peruskysymysten kautta. Pohdimme sitä, kuinka taidetta katsotaan ja millaiset tekijät vaikuttavat taidekokemuksen syntymiseen. Projektimme kautta saamaamme tietoa sovellamme tulevaisuudessa myös näkeviä ihmisiä koskevien rajoitteiden havainnoinnissa.

Helsingin Sanomien artikkeli: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1462671296604

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *